|
|
TK1 TK2 BH Funnytail Come To Mama |
|
|
 groenendael, narttu s. 1.11.2001
lonkat A/A kyynärät 0/1 silmät terveet, peilattu 12/03 ja 14.8.2007 vinopurenta, kaikki hampaat
Viiru on ollut täysin terve, eikä lääkärillä ole tarvinnut käydä kuin rokotuksissa.
i.FIN MVA S MVA V-00 JMV-98 V-99 Valkohampaan Dumbarton "Dumbis" e. ESTV-01 Funnytail All Time High "Lumikki"
kuva: Mari Nuutinen
Viiru on emänä Intopiukan F-pentueessa.
|
Valkk:n 2003 paras toko-koira ja LeVek:n 2005 paras toko- ja agilitytulokas |
Meillä on aina ollut eläimiä, myös koiria, mutta kun viimeisin siirtyi vihreämmille metsästysmaille keskityin muutaman vuoden pelkästään lasten hoitoon ennenkuin meille tuli "Viiru".
Aikaisemmat koirani olivat ihan vain kotikoiria. Pk-lajit olivat minulle tuntemattomia ja belgianpaimenkoiraa suunnitellessani halusin temperamenttisen koiran, jota ehkä voisi joskus näyttelyssä käyttää ja kenties vähän tokoakin harrastaa, mutta pääasiassa koiran, joka olisi koko sydämestään "aina valmis" lenkki-, leikki- ja sylikaveriksi. Sen sain ja vielä vähän enemmän...
Viirusta onkin tullut monitoimikoira, jonka kanssa olemme ottaneet ensikosketuksen niin tokoon(Viiru kisaa voi-luokassa), agilityyn (Viiru kisaa 2 luokassa) kuin pk-hakuun, jäljestykseen, koirahiihtoon ja pk-viestiin. Lisäksi tietysti esine-etsintää ja pk-tottista on harjoiteltu.
Kaikki kisoihin treenaaminen kisaamisesta puhumattakaan jäi vähemmälle, kun muutimme tänne uudelle paikkakunnalle ja remonttien keskelle Viirun ollessa 1,5 vuotias.
Agilitytreenejä jatkoimme LeVekin riveissä alkuun vain talvisin ja henkilöhakutreenit jätimme kokonaan, mutta pääsiäisenä -06 Acmen PK-leirillä Viiru toimi hakutreeneissä niin hyvin pitkästä tauosta huolimatta, että innostuimme hakua taas treenaamaan. Hakukokeeseen oli tarkoitus osallistustua -06 syksyllä, mutta kesällä ei saatu treeniryhmää kokoon kuin pari kertaa ja ilmaisut olivat liian vähällä harjoittelulla, joten kokeeseen asti emme ole viitsineet lähteä.
Myös jälkeä (PAJÄ) olemme innostuneet nuuskimaan tänä keväänä -06 "pikkusisko" Ilomielen johdateltua ohjaajan jäljestyksen hienouteen. Myös canicrossia, eli koirajuoksua Viiru saa harrastella Ilomielen kanssa vuorotellen silloin tällöin emännän vetoapuna lenkillä.
|
|
SBPKY:n järjestämä SKL:n luonnetesti Varkaus 13.8.2005, tuomarit Jorma Piiroinen ja Bengt Söderholm
TOIMINTAKYKY +2 suuri
TERÄVYYS +2 suuri, ilman jäljelle jäävää hyökkäyshalua
PUOLUSTUSHALU +2 suuri hillitty
TAISTELUHALU +2 kohtuullinen
HERMORAKENNE +1 hieman rauhaton
TEMPERAMENTTI +1 erittäin vilkas
KOVUUS +3 kohtuullisen kova
LUOKSEPÄÄSTÄVYYS +3 hyväntahtoinen, luoksepäästävä, avoin
LAUKAUSPELOTTOMUUS + laukausvarma
YHTEENSÄ + 173 p. hyväksytty
Tuomarit kehuivat Viirua heti alussa (belgille rodunomainen temperamentin vilkkaus ja luonteen avoimuus) hetken sitä katseltuaan jo ennen tutustumista. Alun taisteluosuudessa Viiru puri heti kieleensä reiän ja se saattoi osittain vaikuttaa taistelutahtoon, eikä Viiru taistellut patukasta niin halukkaasti, kuin esim. treeneissä tekee.
Kelkalla Viiru kiskoi ja haukkui kelkallepäin ja meni hetikohta ilman aloitettani itsevarmasti haistamaan kelkkaa, kun se pysähtyi lähelle.
Puolustusosioissa Viiru puolusti sekä minua, että myöhemmin seinään kytkettynä itseään peräänantamattomasti ja rohkeasti ja tuomari sanoi, että olisi varmasti purrut, turvallista liikkua tämän koiran kanssa pimeillä teillä! Kuitenkin heti, kun tuomari muutti käytöstään Viirukin palautui samantien täysin luoksepäästäväksi ja avoimeksi, mitä oli muutenkin koko testin ajan ja sen jälkeenkin. Tästä tuomarit pitivät erityisesti, kuulemma harvinaista, että palautuu moisesta kiihkosta niin hyvin ja nopeasti.
Myös belgille harvinainen kohtuullinen kovuus +3 tuli testissä hyvin ilmi, josta tuomarit myös kovasti kehuivat. Myös yhdistelmä suuri terävyys ja suuri toimintakyky on harvinainen belgille tai mille koiralle tahansa. Testin jälkeen tuomarit rapsuttelivat ja kehuivat Viirua hienoksi belgiksi!
Melko ainutlaatuiset pisteet siis tuli ja Viirua ei testi hätkäyttänyt mitenkään. Kuin oltaisiin tavallisissa treeneissä käyty! Ilmankos Viiru onkin sytyttänyt minussa hurjan innon belggareihin! On se aivan mahtava koira!!!
Viiru on äärettömän ohjaajaherkkä. Se tekee minulle kaiken tarkasti ja nopeasti, ei miellyttääkseen tai palkan saadakseen vaan koska haluaa tehdä ja tehdä. Se osaa myös todella ovelasti kokeilla rajojaan ja yrittää ottaa päättäjän roolin, joten itsekin on oltava tarkkana, eikä rajoista auta lipsua yhtään! Kuitenkin joskus oma käytös lipsahtaa tavalla tai toisella ja sen huomaa heti seuraavalla lenkillä. Viiru sipsuttelee häntä pystyssä maailman omistajana ja vieraiden koirien ohitus muitta mutkitta ei onnistu, kun Viiru haluaisi mennä tutkimaan vastaantulijan, muttei pääse. Itseään saa silloin syyttää ja olla entistä tarkempana lauman the alfa-nartun pomona koti- ja treenioloissa.
Viiru on haastava, temperamenttinen ja terävä, mutta kunnioittamalleen ihmiselle täysillä kaikkensa antava todella upea pakkaus. Viiru on opettanut minulle paljon koiramaisesta käyttäytymisestä, mistä on ollut paljon hyötyä muidenkin koirieni kanssa.
Viiru yrittää (hieman rasittavasti) laumanjohtajan elkein mennä aina heti tarkastamaan vieraan ihmisen ja varsinkin taskut... löytyisikö makupaloja ja, jos avoimesta taskusta niitä löytyy ne hotkitaan lupaa kysymättä, ennenkuin asianomainen edes huomaa, jos ei ole makupaloja niin vaaditaan ehdottomasti rapsutuksia ja pitkään.
Kotioloissa Viiru on rauhallinen, mutta treeneissä työskentelyhalua löytyy loputtomiin. Uudet jutut se oppii nopeasti ja ylpeänä näyttää: tämän opin jo, vähänkö olen fiksu! Viirun myötä olenkin täysin vakuuttunut belgianpaimenkoiriin! Ne ovat varmasti luomakunnan upeimpia otuksia!
Viirulla on vinopurenta (reunimmaiset etuhampaat saksipurennassa, yksi tasan ja loput kolme tiukassa alapurennassa). Minulla on kuitenkin suuri unelma saada Viirulta luonteeltaan samanmoinen pentu ja loppukesällä 2007 saamani kehoitukset ja pentuvaraukset yllyttivät taas etsimään Viirulle sopivaa urosta. aiemmin olin jo luopunut toivosta löytää Viirulle "juuri se oikea", mutta nyt se näyttää löytyneen! Lisätietoja pennut ja kasvatit- sivulla!
Näyttelyissä Viiru on käynyt harvakseltaan. Parhaita saavutuksia; Pentuna KP, junnuna KP, nuorena SA/PN5 ja avoimessa ERI3 Tampereen KV-näyttelyssä 2004, josta upeat arvostelut:
2 year old, beautiful looking bitch, that just shows groenendael, exellent head propetitions with exellent earset & carrige, nice strong crested neck, exellent topline with good tailset, moved really well from the front and near. A real nice one.
|
Mieletön Piru Irti |
 |
"Ilomieli" |
groenendael, narttu s.27.1.2005 lonkat A/A, kyynärät 1/0 kaikki hampaat, saksipurenta
i. Fin Mva & Kva Mustantuulen Gentleman
e. Fin Tva & Ava Hermine Gallia At. av Nangijala
ei. N&S KVA, N&S TVA, KANS&N&S MVA, NV-92-94, M-97, NOM-02 Chac Mool C. av Nangijala
Ilon kanssa ( 4 kk) on jo päästy harjoittelemaan jäljestystä, myös agilityn pujottelu ja puomin alasmenokontakti ovat tulleet tutuiksi. Tokoiluissa ei olla vielä edetty juuri istumista ja maahanmenoa pidemmälle, hittaasti hyvä tullee.... Nouto on ollut hallussa jo lähes pentuboxista lähtien ja esineruutu sujuu innolla! Ilo oppii uudet jutut tosi nopeasti, mutta osaa rauhoittua todella hyvin silloin, kun ei tekemistä ole. Agilitykentän reunalla, kun reenaan muiden koirien kanssa tosin lauleskelee ihan omia säveliään! Ihana penska kaikenkaikkiaan (jopa jo voi sanoa, että on sisäsiisti, knock, knock)!
|
|
Talvella -05 Ilolla ikää 11 kk ja säkäkorkeutta hurjat rotumääritelmän maksimit 62 cm. No mitäs me pienistä mahdollisesti vielä tulevista korkeusylityksistä, kun taistelutahtoa ja tekemisen innokkuutta tuntuu myös löytyvän ihan maksimissaan. Äipän kärsivällisyyttä tosin koetellaan, kun joka liikkeeseen tarvitaan sadan toiston päälle tuhat, jotta painuisi mieleen. Onneksi Ilo kestää tuon tuhat ja sata toistoa ja tekee aina innokkaasti, vaikka tuon tuhannenkin kerran.
Hakua ollaan alettu treenaamaan nyt talvella, kun jälkimaastot ovat lumisia ja maalimies on palkannut Ilon patukasta taisteluleikillä, joka tuntuu olevan hyvä motivaattori löytää mies pusikoista.
Pentuna satavarmaksi opittu "EI"-käsky on edelleen satavarma. Kissamme ja metsän reunalla vierailevat peurat ovat säästyneet monelta takaa-ajolta!
6/06 Ilolla ikää 1 v 5 kk ja säkää 64-65 cm, suht komea neitokainen! Jälkeä olemme kotosalla treenanneet muutaman kerran ja hakutreeneissä olemme käyneet ja haukkuilmaisua harjoiteltu. Toko ja näyttelyt saavat jäädä taka-alalle Ilon kanssa tässä vaiheessa. Agilitytreeneissä ollaan käyty harjoittelemassa esteiden suorittamista.
9/06 Nyt voi jo sanoa, että puolitoistavuotiaan Ilomielen luonteessa on juuri ne piirteet, mitä halusin groenendaeliltani juuri tätä pentua ottaesssani mahdolliseksi jalostukseenkin kelpaavaksi nartuksi. Suuri taistelutahto, röyhkeys, itsevarmuus ja riittävän toimintakyvyn säilyminen koiraa jännittävissä tilanteissa. Ilo on myös rauhallinen ja harkitseva koira.
Nopeat reaktiot käskyihin ja niiden muistaminen ovat pikkuhiljaa löytyneet treenien ajoittaisten muutoksien avulla, mutta BH-koe tältä syksyltä jätettiin vielä väliin. Ehtii sitä sitten keväälläkin (-07).
Jäljellä Ilo oppi ilmaisemaan kepit heti ekan treenin jälkeen. Upea viettiotus! Hakumetsällä tai jäljellä oppii heti ja muistaa myös samantien seuraavalla kerralla. Tokotreeneissä valinnanvaraa on liikaa, tekee, mutta ei varmalla kisassa ainakaan joka liikettä tekisi ihan oikein miettimättä, joten emme kisaa vielä. Tosin toko-treenikin on ollut ehkä liian vähäistä. Pääpaino Ilomielen kanssa on pennusta pitäen ollut viettikestävyyden painotuksessa ja kotikäytöksessä.
|
Näyttävä Ilomieli pentuluokassa kesällä -05 |
|
|