. Nykyään pojat elävät sulassa sovussa ja ruokakupillekin mahtuu kaksi poikaa yhtäaikaa tai sitten Olli antaa Simolle tilaa. Simolle nimittäin maistuu ruoka
. Herra onkin hieman pulskassa kunnossa.
. Nykyään kelpaa kaikki huiskasta ilmapalloon..
. Vain ollessaan erittäin hämmentynyt tai huonovointinen, Simo oikaisee hännän roikkumaan. Siitäpä sitten sitten tietääkin, ettei kaikki ole ihan kohdallaan. Pääsääntöisesti häntä on kyllä iloisesti kippuralla ja tämä leikkisä poika hyvillä mielin
.
. Eipä ehdi ruokakupillekaan kuin muutaman kerran päivässä, kun tuota touhua ja tekemistä on niin paljon. Kaikenlaista ötökkää pörrää ympärillä ja niitä sitten pitäisi saada kiinni
. Ja kun tuota karvaakin on ihan kivasti, niin tarttuuhan siihen retkillä muistoksi milloin mitäkin. Niitä muistoja sitten nypitään ja harjaillaan iltaisin pois.
! Kyllä sitten nolotti suihkun päälle ja kaunis tuuhea häntäkin oli hetken muisto vain
.. Onneksi koko komeus palasi karvojen kuivuttua ja tietysti sekin ottaa päähän, kun moititaan moisesta pienestä sotkusta...
. Simo koeajaa Aatulle hankittuja leluja, toki ne on toisillekin, ja hyväksi on havaittu. Höyhenhuiska on nyt numero ykkönen ja karvapallo kepin nokassa hyvä kakkonen
.
. Vaikkei itsekään varsinainen pyydystäjä olekaan..
. Ja kyllähän se on kiva, kun hoidetaan ja hyysätään muutenkin. Tänäänkin Sanna-äiti karstasi melkoisen tukun karvaa, parempi karstassa kuin sohvassa
. Hyvin poitsu antaa nämä komeudenhoito jutut tehdä.
Nyt tällä karvapallolla on suihkukomennus tiedossa (taas), jotain ihmemömmöä on siksi runsaasti hännän juuressa. Kiehkura kun kääntyy selän päälle, niin johan siellä on kuumakin. Liekö helteet hikoiluttaneet karvat kasaan.. No asia korjataan pikimmiten!
Yhdessä me sitten nukutaan ruoan päälle keittön pöydän alla. Ihmisperheestä ei aina ole niin kiva, kun tuolit on varattuna karvaisille kavereille. Siinäpähän hakevat paikkoja pöydän ääreen.
Ollin kanssa on vähän kränää, mutta kyllä sen hepun jo tuntee. Kohta ollaan taas kavereita ja kaikki kolme yhdessä ruokakupeilla. Kunhan vain muistavat laittaa tarpeeksi ruokaa kuppiin, osaakohan ne laskea, että ruokaa tarvitaan jotain viiden kissan edestä
..
. On tässä välissä kyllä hoideltu takkuturkkia ja yhtä haavaakin kyljessä, joten jotain jännää ja vähän ikävääkin on ollut. Simo on saanut Aatusta uskollisen ystävän, nyt kun Ollikin vain murjottaa. Vaikka ei Olli oikein ole koskaan ymmärtänyt Simon hinkua pikku painimatsiin olkkarin lattialla.
No nytpä saa painia vaikkei aina niin huvittaisikaan.. Sellaisia ne "pikkuveljet" on! Onpa Simosta Aatun tulon jälkeen tullut melkein kokonaan sisäkissa, ulkoa pitää tulla sisälle hiekkikselle
. Kiva uusi hiekkalaatikko ja mukavaa hiekkaa kaiveltavaksi!
..
. Hyvä "äitikin" Simosta on tullut, niin suloisesti hoitaa Aatua. Vaikka välillä tuntuu, ettei seinät riitä kun nämä kaksi ryskää ympäri taloa. Simolla on niin ihana luonne, että arvasinkin että Simo huolii kyllä uuden tulokkaan. Mutta että ihan äidin viralle..
.. Mutta nyt on talvi aikaa lepäillä ja nauttia olostaan. Ja kyllä sekin homma hanskassa on! Vielä kun saisi karvat kesän jäljiltä entiseen kuntoon, niin tästä komeampaa kippurahäntää saa hakea!
. Simo jatkaa edelleen vara-äidin viralla Aatulle ja selvästikin nauttii tehtävästään, saapa nähdä selviääkö Simppa kahden pojan hoidosta sitten kun Leevikin tulee. Kiirettä varmaan pitää hoitamisen ja painimatsien kanssa. Ja kun vielä on työnjohtotehtävät raksallakin
..
Vapaa-ajallaan Simo harrastaa lintubongausta. Lintulauta on mukavaa hupia näin talviaikaan ja välillä olkkarin ikkunalla on rivi innokkaita bongareita Simon lisäksi.
Poikia ei varsinaisesti kiinnosta eri lajit vaan tärkeintä on, että tarkkailun kohteella on siivet ja pyrstö eli siis lintu.
Leevi on hoksannut, että kyllä Simokin on ihan hyvä painikaveri ja vaanii milloin missäkin. Mutta kun Simoa ei niin kovasti huvita, niinpä pienempi saa joskus vähän tylyn oloiset lähdöt. Räntäsadetta ja punatulkkuja on katseltu ikkunan takaa. Tai sitten Simo nukkuu sikeästi jossain päin taloa.. Mahtava talviturkki on taas parhaimmillaan ja poitsu näyttääkin todellista kokoaan paljon muhkeammalta. Voisipa omankin pyöristymisen selittää talviturkilla..
Siitä perua onkin, ettei Simo tykkää oikein mistään hoitotoimista nykyään, mutta turkkia yritetään ätinästä huolimatta setviä aina välillä.
Sitä ne vauvanruoat teettää.. Simolla on nykyään tapana vähän kiusata Aatua, ainakin kun haluaa herättää huomiota. Aatu vikisee kun vähän tassua heiluttaa ja silloinhan joku ihmisistä ryykää heti hätiin ja ovela Simo saa asiansa toimitettua. Oli kyse sitten ulko-ovesta tai ruokakupista..Huono homma vain kun tuhmuuksista ei palkitakaan herkuilla, ihme nipotusta jos Simolta kysytään
.
. Simolla on vielä sellainen hauska tapa löytää vaatteita makuupaikaksi ja mitä tummempi sen parempi. Näkee sitten ainakin kuka on ollut paikalla. Mutta eihän tämä kiltti poika sitä tahallaan tee, on vain niin kiva nukkua omien ihmisten tuoksuissa
.
. Toinen syy Simon ulkoiluun on Ollin nuiva käytös, Simo kun ei yhtään tykkää olla riidoissa. Mieluummin poistuu paikalta vähin äänin. Ja eiköhän Simoakin ihmetytä Leevin poismeno, yksi kiltti kaveri on poissa ja hämmentäähän se.
. Sieltä ihan sattumalta löysin herran umpiunessa ja hyvinkin tyytyväisen näköisenä. Lienee kärpäsjahti päätynyt kukkapenkkiin ja uni voittanut saalistushalut. Simo on täyttänyt vasta 2 vuotta ja siitä suuret onnittelut!
No onpahan vilpoista, vaikka ne kesähelteet antaa edelleen odottaa itseään. Aika lailla Simo viihtyy pihalla, mutta nukkuu pitkiä aikoja sisällä ja toki Olgaakin täytyy käydä ihmettelemässä. Vaikka hieman arkaillenkin
, uteliaisuus vie voiton...
. Mukavaa on kun Simokin on viimein tullut tutuksi Olgan kanssa, mitä nyt harvakseltaan suhisee ettei ihan maine mene koiran kanssa kaveraamalla.
. Simo on kunnossa ja aivan entisellään eli nukkuu ja syö.. syö ja nukkuu..
Liekö joku naapuriston mummoista lahjonut Simoa kermalla ja silakoilla, kun Simo niin viipyi reissuillaan. Täytyy pitää huolta, että kotona on paremmat eväät!
Mutta onneksi syöminen ei ainakaan toistaiseksi näy kyljillä. Komean karvat on Simokin kesäisen karvakadon jälkeen taas kasvattanut. Komea poika kaikenkaikkiaan ja niin kiltti..
. Simo on sellainen karvapallo nykyään, että näyttää olevan yhtä leveä kuin pitkäkin. Eilen jo leikillään mainitsin Simolle laihdutuskuurista, mutta voi millaisen mulkaisun sain osakseni. Siispä unohdamme kuurit toistaiseksi.. Uutta kiipeilypuuta tämä kissa- tarzan ei ole ihme kyllä latvaan asti uskaltanut kavuta, vaikka kiipeili autotallin rakennuksella ihan pelottavankin korkealla. Siitä entisen puun korkeudelta on toistaiseksi ollut ihan hyvä tarkkailla maailman menoa. No ehkei ihan maailman, mutta olkkarin nyt ainakin
.. Paitsi että puu on kuusen tieltä väliaikaisesti makkarissa, mutta palautuu olkkariin kuusen lähdettyä. Jospa Simo sitten olisi jo rohkaistunut kiipeilemään..
. Simolla on edessään kohta reissu el.lääkärille rokotukseen ja samalle reissulle saisi mukaa tulla Ollikin. Olli tarvitsisi myös rokotuksen.. Simolle ei ole moinen reissu ollenkaan mieleen, sen verran huono kokemus jäi kyljen haavauman hoidosta. Mutta minkäs teet, terveys on tärkein!

Create a free website at Webs.com