Esittelyssä Kohellus SK

Nimi	Kohellus SK "Kossu"
Rekisteritunnus	VH-xxxxx
Rotu	Suomenhevonen
Sukupuoli, säkäkorkeus	Ori, 156 cm
Syntynyt, ikä	28.12.2007, -vuotias (VARL)
Väri, merkit	Musta, läsi, sukat joka jalassa, herasilmä
Koulutustaso	Helppo A - 60 cm
Painotus	Yleispainoitteinen
Omistaja	Toi
Kasvattaja	Timo Kaskinen, Suomi

Kossu muuttaa, sama omistaja, uusi osoite!

Tavoitteet ja saavutukset

Kohellus SKn ensimmäinen tavoite on kasvaa aikuiseksi, täysikokoiseksi oriiksi. Kossun koulutustasoa kohotetaan pikku hiljaa, ja orin tavoit on noin vaativa B kouluratsastuksessa ja rataesteillä 100-110 cm.
Kun Kossu täyttää kolme vuotta, sillä aletaan kilpailemaan helpoissa luokissa.
Orin tulevaisuuteen kuuluu toivottavasti yleislaatuarvostelu, suomenhevosten laatuarvostelu sekä mahdollinen KRJn tai ERJn laatuarvostelu.
Harjoitteluamme vahditaan aina kerran viikossa-kahdessa, sillä kuulumme Rosannan valmennusrinkiin. Ratsastuksenopettajan koulutuksen saanut Rosanna auttaa meitä treenaamaan ja valmistautumaan tulevaisuuden kisoja varten.

Surullinen elämäntarina ja reipas hevonen

Kohellus SK on orpovarsan taustastaan huolimatta hyvin rohkea nuori hevonen. Kenties juuri menneisyytensä vuoksi orista on tullut niin mukava käsitellä. Kossuksi nimitetty musta suomenhevonen on seurallinen, lempeä ja voimakastahtoinen hevonen; tässä on pakkaus, josta löytyy hevosta vähän joka lähtöön.

Kossu on alusta saakka turvautunut ihmiseen emänsä kuoleman jälkeen. Pikkuinen orivarsa syntyi aamuyöstä 28. päivä joulukuuta. Kohelluksen emä, tuolloin 19-vuotias hoitohevoseni Simpukkaneito oli vaikuttanut levottomalta illalla, ja tamman omistaja ravasi vuorotellen minun kanssani varmistamassa, että kaikki oli kunnossa. Kun varsominen sitten käynnistyi, ajateltiin kaiken olevan vielä hyvin. Pian tamma kävi tuskaiseksi, ja kävi ilmi ettei se välttämättä selviäisi varsomisestaan hengissä. Tamma synnytti tumman orivarsan, mutta oli itse niin heikossa kunnossa ettei päässyt enää omin avuin ylös. Puolta tuntia myöhemmin musta ori oli jäänyt aivan yksin, vailla emäänsä. Se nousi huojuen seisomaan, tutkaili ihmeissään ja kysyvästi ympäristöään kuin odottaen, että äiti nousisi ylös ja hoivaisi sitä.
Siitä hetkestä lähtien tiesin, että ori tulisi tarvitsemaan apuani. Se ei ollut niin kuin tilan muut varsat, se oli aivan erityinen. Pienokaisen alakuloinen ja eksynyt katse kirveli sisintäni, miksi pienen olennon piti kärsiä? Mutta kärsimys ei katso uhriaan; viattominkin voi kärsiä. Varsalle annettiin nimi Kohellus SK, joka osoittautui myöhemmin paikkaansa pitäväksi. Kyseessähän on todellinen koheltaja. Alkuaikoinaan Kossu oli liian heikko sählätäkseen. Sitä yritettiin ruokkia tuttipullosta, sille koetettiin etsiä sijaisäitiä, mutta yksikään äidinkorvike-ehdokkaista ei tuntunut hyväksyvän Kohellusta. Varsan tilanne näytti toivottomalta.
Koska orivarsan omistaja, Kaskisen Timo, ajatteli, ettei hevosesta olisi mihinkään, hän oli ajatuksissa lopettaa hennon Kossun. Minä päätin, etten voisi sallia sitä, ja sain Timon taivuteltua siihen, että varsa sai vielä kolme kuukautta lisäaikaa. Siinä ajassa Kossu kasvoi ja sai voimaa, mutta se oli yhä omistajansa silmissä liian heikko. Minun mielestäni Kossussa ei ollut mitään vikaa, ja päätin ostaa varsan itselleni, jos mahdollista. Muistan aina Timon reaktion, kun kysyin Timolta ostomahdollisuuksista. Mies naurahti ja totesi, että sen kun, eihän orista koskaan mitään tule.
Eihän hän millään uskonut, että olisin ollut tosissani. Hän päin vastoin katsoi minua aivan pöllämystyneenä kun sanoin että tahtoisin todellakin ostaa hevosen, ja miesparka oli hämillään vielä silloinkin, kun olin Kossun virallinen omistaja. Kun hevonen oli valmis muuttamaan pois kotitilaltaan, minä sitten talutin orivarsan kuljetusautoon. Hevosen matka oli viimein päässyt kunnolla alkamaan.

Luonteeltaan Kossu on seurallinen, viisas ja pirteä. Se on oikea esimerkkitapaus vaikkapa kengittäjän käsissä, enkä voi väittää, että sen kanssa olisi ongelmia harjatessa. Kossu nauttii harjaamisesta, ja uskon, että se tuntee olonsa muutenkin turvalliseksi kun ympärillä on ihmisiä. Se pitää huomiosta, joskin liiallinen hälinä saa nuoren ratsun hämilleen.
Kossu on totutellut aikanaan varusteisiin hyvin innokkaasti. Sen kanssa ei oikeastaan suuremmin koskaan olekkaan ollut ongelmia varustettaessa, Kossu ei pullistele satulavyötä kiristettäessä ja ottaa kuolaimetkin suuhunsa auliisti. Toisinaan ori tahtoo hieman väistellä suitsia, mutta kärsivällisyydellä pääsee tämän otuksen kanssa pitkälle. Kun Kossulle kumartuu laittamaan suojia, se seuraa aina tarkasti vierestä, mitä sen jalkojen vieressä tapahtuu. Se on varsin utelias luontokappale.
Taluttaessa Kossu tahtoisi usein seurata ihmistä hänen selkänsä takana, sen sijaan että kävelisi rinnalla. Se on toisinaan ärsyttävää, mutta Kossu ei kerta kaikkiaan tahdo tulla viereen kävelemään. Se tuo mieleeni koiranpennun, joka piilottelee emäntänsä jalkojen takana. Jaa-a,

Sukutaulu

i: Riskipisnes sh-o m 152 cm	ii: Koskenkorva	iii: Hra Kyöpeli
		iie: Pirtu
	ie: Tuonelan Joutsen	iei: Tuomi
		iee: Likka-Hile
e: Simpukkaneito sh-t prt 154 cm	ei: Salakari	eii: Työmiäs
		eie: Sulokaisa
	ee: Näkinkenkä	eei: Helmiryöväri
		eee: Ulappa

Sukuselvitys tähän

Jälkeläiset

Syntynyt - Varsa - Emä - Omistaja
00.00.00 - o/t. Nimi - Tamma - Nimi

Tekijänoikeus

Ulkoasu © Ram., koodaus © Toi
Tekstit ja kuvat © Toi

Kohellus SK on virtuaalihevonen / Kohellus SK is a sim-game horse