Japanin Vuotuiset Juhlat
Japani on lukemattomien perinteellisten vuotuisten juhlien ja tapahtumien maa.
Hatsu-mode (Tammikuun alussa)
Hatsu-mode tarkoittaa uuden vuoden ensimmäistä käyntiä pyhäkössä tai temppelissä. Ihmiset pukeutuvat parhaimpiinsa ja rukoilevat, että vuosi ei toisi vastoinkäymisiä ja että heidän toiveensa toteutuisivat.
Kadomatsu (Tammikuun alussa)
Kadomatsu on männyn oksista tehty koriste, joka asetetann portille tai talon ulkopuolelle uudeksivuodeksi. sen uskotaan kutsuvan jumalia taloon ja tekevän heidät tervetulleiksi. Koristeen vierelle laitetaan sakea ja riisikakkuja uhrilahjoiksi.
Dondo Yaki (15. tammikuuta)
Tapahtumassa uudenvuoden mäntykoristeet viedään kodeista shinto-pyhäkköön poltettavaksi yhdessä. Uskotaan, että tällä nuotiolla grillattujen riisikakkujen syöminen pitää flunssan poissa koko vuoden. Myös sana sagicho tarkoittaa samaa tapahtumaa.
Setsubun (3. helmikuuta)
Setsubetun merkkinä vuodenaikojen vaihtumisesta, erityisesti talven loppumisesta ja kevään alkamisesta. Tänä päivänä heitellään soijapapuja pahojen henkien poisajamiseksi ja hyvän onnen kutsumiseksi taloon.
Hina-matsuri, tyttöjen juhla (3. maaliskuuta)
Hina-matsuri, nukkejuhla on päivä, jolloin rukoillaan pienille tytöille onnea ja menestystä elämässä. Hina-ningyo -nuket asetetaan monikerroksisille telineelle. Tapahtumalla on myös nimi momo no sekku.
Hana-matsuri, kukkajuhla (8. huhtikuuta)
Hana-matsuria vietetään buddhauskon perustajan Buddhan syntymän kunniaksi. Vanha legenda kertoo, että lohikäärme kaatoi tuoksuvaa vettä Buddhan syntyessä. Sen vuoksi Buddhan syntymäjuhlassa valetaan amachaa (makeaa teetä) Buddhan kasvoille.
Tango no Sekku, poikien juhla (5. toukokuuta)
Tango no Sekku, poikien juhla on päivä, jolloin rukoillaan pojille terveyttä. Perheessä, joissa on pieniä poikia, aseteaan näytteille musha-ningyo (soturinukke) ja yoroi-kabuto (soturin kypärä sekä pienoishaarniska). Kotien pihaan pystytetään myös salko, johon ripustetaan koinobori (karppikalan muotoinen viiri) tulevan menestyksen symboliksi.
Tanabata (7. heinäkuuta)
Tanabata, tähtijuhla on päivä, jolloin muistellaan Linnunradan erottamaan kahden tähden kerran vuodessa tapahtuvaa tapaamista. Nämä tähdet ovat karjanpaimentähti, Kengyu (Aquila-tähtikuvion -Altair) ja kutojatähti, Shokujo (Lyyra-tähtikuvion Vega). Ihmiset kirjoittavat toivomuksensa paperiliuskoille ja sitovat ne sitten bambun oksille muiden paperikoristeiden kanssa.
Urabon-E (heinäkuu, elokuu)
Urabon-E, Bon-festivaali, pidetään esi-isien henkien lepyttämiseksi. Japanilaiset käyvät sukuhaudoillaan rukoilemassa ja viemässä uhrilahjoja.
Tsukimi, Kuun katselu (syyskuu, lokakuu)
Tsukimi tarkoittaa täydenkuun katselemista järjestettyä juhlaa. Uhrilahjaksi asetaan esim. hedelmiä ja dango-kakkuja.
Shichi-go-san (15. marraskuuta)
Shichi-go-san, seitsemän-, viisi- ja kolmivuotiaiden japanilais lasten juhlapäivä, jona juhlitaan lapsen kasvamista ja kehittymistä. Monet lapset viedään shinto-pyhäkköön parhaisiinsa pukeutuneina.
Ystävänpäivä
Ystävänpäivänä Japanissa tytöt/naiset on tapana antaa ihastukselleen/rakastetulleen suklaata. Suklaata saatetaan antaa myös muille henkilöille, kuten opettajille tai ystäville. Tällöin kyseessä on girichoko.
Valkoinen päivä "White Day"
Tällöin tuona päivä pojilla/miehillä on puolestaan antavat lahjan sille, jolta he itse ovat saaneet suklaata ystävänpäivänä tytöltä/naiselta.
Uusivuosi
Japanilainen uusivuosi alkaa, kun käydään tapana shintolaispyhätössä vuoden ensimäisellä temppelivierailulla (jap. hatsumode). Tällöin temppelistä ostetaan usein onnenarpoja (jap. o-mikuji), jotka avaamisen jälkeen sidotaan puunoksaan.
Uudenvuodenaattona perinteisiin ruokiin kuuluu mm. nuudelit ja riisikakut (jap. mochi). Pitkät nuudelit symboloivat pitkää ikää.
Kultainen viikko "Golden Week"
Erikoinen lomaviikko japanilaisille, joka alkaa 29.4 ja päättyy 5.5
