Kiharakarvaiset noutajat DD & Fiifi

Loma loma!!! Onpa se kesä kulunut nopeasti, nyt eletään jo horsman ja mesiangervon aikaa. Hillat alkavat olla kypsiä, samoin mustikat. Metsänpohjasta työntyy haperoja, tatteja ja kanttarelleja. Ja yökin tuntuu pimenevän - ja nopsaan ikävä kyllä.

Kulttuurimatkalla Ilomantsissa Parppeinvaaran upeissa maisemissa ja myöhemmin illalla Möhkön ruukin kesäteatterissa.

Taas kotona jaloissa pyörii kaksi kiharaa - Fiifi on edelleen Paulan luona, mutta maanantai-iltana Mutaset toivat hoiviini Helvi the Porakoneen (Flatcurl's Falling in Love). Helvi lähtee mukaani Virroille kiharaleirille ja erikoisnäyttelyyn. Hiukan Helvi oli ekana iltana levoton, mutta sen jälkeen on ollut kuin kotonaan. Reipas ja kiltti pikkulikka! Ihan täytyy ihmetellä onko DD tulossa vanhaksi, sillä kuningatar otti Helvin nätisti vastaan ja tytöt ovat välillä makoilleet kylki kyljessä ja touhunneet sitäsuntätä yhdessä. Meidän ärhäkkä DD noin lammasmaisena mutta kuitenkin näkyy, että DD on se koirapomo. Onneksi sekä Helvi ja DD lopettivat juoksunsa ajoissa ja pääsemme leirillä osallistumaan ilman ongelmia koulutuksiin ja tapahtumiin.

 Helvi 1v 2kk  (Flatcurl's Falling in Love) ihmettelee viereisen kävelytien vilinää.

DD (vasemmalla) ja Helvi köllöttelevät takapihan terassilla. Ilme valpas kummallakin, kun kärpänen herätti kesken nokosten. 

P-K Noutajakoirayhdistyksen taipparikurssi käynnistyi tällä viikolla ja olenkin kahtena iltana ollut kouluttamassa noutajanalkuja. Ryhmäni ihastuttavin tuttavuus oli noin nelikuinen kultsupentu, joka innolla tutustui varikseen, lokkiin ja kaniin. Vain pieni hetki leikitystä ja ihmettelyä, ja pentu nappasi riistan suuhun ja lähti kantamaan touhukkaasti! Intoa piisasi, vaikka kanin ja lokin kantamisessa näin pienellä oli tosissaan tekemistä!

Eilen illalla vielä treenasin DD:a Sarin ja Tepin kanssa, joilla ohjelmassa oli "kuivan maan" markkeerauksia ja ohjausta labukkasisaruksille Iitulle ja Avalle. Ekaa kertaa elämässäni käytin daminheitintä, tosi näppärä vehje! Iitu ja Ava kumpikin tekivät hienoa työtä. DD:lle tehtiin ensin kaksi ykkösmarkkeerausta, ts. seuraavat kaksoismarkkeerausheitot tulivat tuttuihin paikkoihin. Ykkösmarkkeerauksessa DD piti Tepiä mörkönä, pysähtyi toljottamaan, tuli takaisinpäin ja nosti koipeaan. No, DD takaisin ja uusi lähetys. DD haki damin, joskin Tepin läheltä juostessaan kiharuus piti miestä tarkasti silmällä. Saria DD ei kummastellut. Sitten vuorossa oli kaksoismarkkeeraus pidemmällä matkalla, joka mielestäni meni ihan ok! DD muisti kummankin heiton paikat hyvin. Kivaa, näin juoksutauon jälkeen!

Kesävieraita Salosta: Roni ja kummipoika Tomi (oikealla) suden syleilyssä Joensuun torilla.

Kesäloma JES ja päivitystaukoa... työssä joutuu istumaan tietsikalla päivät pitkät, jotenka nyt lomalla ei oikein innosta käydä edes sähköposteja lukemassa...

Aurinko laskee Kontiorannassa VEPE-tutustumisillan päätteeksi heinäkuun alkupuolella. Osallistuimme Fiifin kanssa. Fiffari harjoitteli kumiveneestä hyppäämistä ja veneen vetoa rannalle köydellä. Onnistui!

Lomasuunnitelmat muuttuivat, kun DD aloitti juoksut: Olemme Viitasaaren sijasta lomailleet lähinnä Joensuun seudulla. Mökin pihapiirissä kun pyörii pari uroskoiraa, jotenka hermojen säästämiseksi en ole vielä lähtenyt mökille. Loma alkoi rattoisasti kahden näyttelyn reissulla Pohjois-Ruotsiin Kalixiin (ryhmä 4.7.) ja Piteåån (KV 5.7.). Meitä oli reissussa isolla autolla kolme P-K naista: Saastamoisen Sirpa flätteineen, Takkusen Pia tollereineen ja minä Fiffarin kanssa. En suuria tuloksia Fiffarille odotellut, ajatuksena oli mukava lomanaloitusreissu.

Kalixissa "unghund (vast. about Suomen nuortenluokkaa)" Fiffari oli ainoa kihara, saaden 1/1,  sertin, ropin ja CK:n (?? kait kunniamaininnan). Tuomari Monica Andersonin arvostelu: Normal storlek, bra proportioner, utm huvud, fem. uttrycte, va ögon färg, bra hals & rygglinje, norm. vinklar, aningen knapp hasleds vinklar, utm. päls med final lockar, rör sig bra. Tuomari kommentoi sanallisesti, että Fiffari on vielä "unghund", ts. kroppa kehittyy vielä mutta on oikein lupaava paketti.

Piteån kansainväliseen näyttelyyn oli ilmoitettu muistaakseni 6 kiharaa. Yllätys oli aikamoinen, sillä saksalaisen tuomarin, Horst Kliebensteinin mielestä nuortenluokan pikku-Fiifi oli 1/1, Ck 1, Btkl 1 (paras narttu), Cert 1, CABIB 1, BIR 1 (rop). Tuomarin arvostelu Fiffarista: Excellent expression. Corr. curled hair. A little bit goeasy (?? neliömäinenkö) structure. Head well formulatd. Well carr. neck. Good forechest. Breed typical top underline. Very good angulation and movement.

Fiifi (Cimramin Estefania) Kalixin ryhmänäyttelyssä. Oli muuten aikamoisen kylmä, tuulinen ja märkä keli, joka lennätti mukana ollutta näyttelytelttaakin parisen kertaa. Eipähän ollut koirilla liian kuuma! Kuva: Anna Kuha.

Jes, aikamoinen näyttelyreissu Ruotsiin siis, tuomisina läjä ruusukkeita, palkintosiideriä ja hilloja. Ollaan sitä touhuttu muutakin, käyty tutustumassa VEPE:een, treenattu NOME:a ja WT:tä sekä AGI:a DD:n juoksujen takia enimmäkseen Fiffarin kaa, mutta näistäpä lisää kuvien keralla loppulomasta.

Kotona on oudon hiljaista, sillä parketilla rapsuu vain neljä koirantassua normaalin kahdeksan sijasta - Fiffari on kasvattaja-Paulan luona Oulussa kasvattamassa pääkoppaansa. Fiifi on tunnetusti hieman nuhjake ja varsinainen "herne patjakasan alla -prinsessa". Vein Fiifin Ouluun viime torstaina ja neito todellakin oli sitä mieltä, että tänne en jää - kyllä se mieli Paulan mukaan on jo muuttumassa. DD sen sijaan oli heti sitä mieltä, että JES, täällä on kivaa: juoksuiset Yaya ja DD löysivät heti yhteisen sävelen, touhottivat porukassa ja pitivät yhdessä kimppakivaa. Tietty minulla on Fiifiä kova ikävä, myös DD oli vähän ymmällään, mutta uskon että tämä vierailu kasvattajan luonna tekee Fiffarille oikein hyvää.

Persiilleen meni minulta ja Fiffarilta Paltamon taipparit, tulos  NOU0. Tulipahan heitettyä 600 km lauantailenkki ja ihan turhan takia. Kotiinajaessa illalla olin niin vihainen, että eipä väsyttänyt ratissa pätkääkään, vaikka herätys oli ollut jo puoli viideltä!

Nata (Tikrulan Tekevä Terttu) palauttaa lokkia Paltamon taippareissa.

Nata lähdössä variksia etsimään. Tuomari näyttää hakualueen rajat.

Olimme starttivuorossa päivän viimeisenä koirakkona. Taipparimaasto rantoineen oli oikein hyvä ja tuomari mukavasti avitti koirakoita suorituksissa. Fiifi aloitti hyvin, syöksyi hakemaan lokit innosta vinkuen. Prinsessa toi kaksi varista nopeasti ja kolmannen pidemmän etsimisen jälkeen mutta se neljäs jäi tulematta vaikka neito laukkasi itsensä näännyksiin, pyörien tyhjillä alueilla. Fiifi kävi useammankin kerran lähellä kahta varista, mutta ei tuulen alapuolelta tainnut saada niistä hajua (koirat lähetettiin hakualueelle myötätuuleen) ja into alkoi hiipua. Jotain positiivista neidon haussa sentään oli: Fiifi ei jäänyt hakualueella tutkimaan toisten koirien jättämiä isompia ja pienempiä käyntikortteja.

Nyt sitten treenataan laajempaa hakualuetta ja monenlaisissa maastoissa. Ja yritetään taas...

Mm. pohjois-karjalalainen kiharaneito Nata (Tikrulan Tekevä Terttu ja ohjaaja Markku Pennanen, alla vasemmalla) selvitti taipparit, samoin Fiffarin Napu-sisko (Cimramin Ernestina ja ohjaaja Jukka Uutela, alla oikealla) . Isot onnittelut kummallekin koirakolle!  .

Mahtavat helteet! Miten voimakkaasti puistoruusut ja apilankukat tuoksuvatkaan (ruokatuntihavainto). Eilen töiden jälkeen kävin tytsyjen kanssa Tukholmanlammilla helteistä iltaa viettämässä: Fiifille varisruutu ja kanijälki. Tietysti kiharat pääsivät lampeen uimaan. Paikalla olikin treenaamassa myös "flättiporukka", joten sain ihan oikean taipparihaun heittoineen ja haulikonlaukauksineen. Kiitos Saastamoiset! Haetutin Fiifillä viisi varista ja prinsessa toikin vaakut innokkaasti, wow! DD sai sitten hakea sen kuudennen. Tein myös kanijäljen Fiifille, no problems on that.

Fiifi toi kanin käteen jäljeltä. Ai meilläkö ISO treenikani! 

Niin, hyvältä näytti Fiifin työskentely, mutta näiden kiharuuksien kanssa on saanut oppia että eipä nuolasta enenkuin tipahtaa...

No jopas jaksoi sataa juhannuaattona ja -päivänä. Takana juhannus laiskotellen, joskin tänä aamuna kävimme agi-harjoituksissa aamutuimaan, aloitimme jo 7:30. Kävimme DD:n ja Fiifin kanssa radan kahdesti läpi, ihan mukavasti meni. En meinaa pysyä DD:n perässä (Riina ei nyt ollut DD:a juoksuttamassa). Fiifikin on saanut kovasti vauhtia lisää ja painatti rataa kiharat suorana. Kiva harrastus, tytsyt tykkäsivät taas kovasti!

P-K Noutajakoirayhdistys järjestää jäsenille mahdollisuuden NOME-kimppatreeneihin keskiviikkoisin 24.6. lähtien. Elikkä klo 18:00 24.6. Tukholmanlammet, 1.7. Mustalampi, 8.7. Tukholmanlammet ja 15.7. Mustalampi. Treenit on tarkoitettu taipparit läpäisseille noutajille ja omin "harjoitusvälinein". Suurin hyöty noissa kimppatreeneissä on, että tehdään "ei aina samoja kuin itse treenaten" ja varsinkin palaute omasta ohjaustyöstä ja hyvät vinkit miten edetä kiharaisen kanssa. Ei sitä itse välttämättä tajua, että kädet käyvät kuin propelit ja käskyt koiralle ovat välillä epäloogisia Toivottavasti päästään ainakin pari kertaa käymään ennenkuin DD aloittaa juoksunsa.

Juhannus; koiranputken, niittyleinikin, metsäkurjenpolven ja lupiinien parasta kukinta-aikaa. On vain nuo säät vaihdelleet, täällä on joka toinen viikonloppu hellettä ja joka toinen sadetta, alle 10 astetta lämmintä. Juhannukseksi tietty osui tuo huonompi sääversio. Työkiireet hellittämässä kesäksi ja loma häämöttää muutaman viikon päässä.

Työreissulla: Kuvassa yksi suuren pihattonavetan täysin automaattisista lypsyroboteista Folunin tutkimusasemalla Jyllannissa Tanskassa. Kuvassa ei näy automaatille kärsivällisesti jonottavat kaksi lehmää. Lehmät käyvät oman rytminsä mukaan lypsyllä, useimmat kaksi kertaa päivässä. Kuva: Janna Koivisto.

Fiifin korvatulehdus on parantunut. Tästälähtien kyllä mennään lennossa lekurille, jos Fiifi hiemankin alkaa arastella korviin koskemista! Nyt siis voidaan taas treenata vesinoutojakin. Ja treenattu on kumpaakin kiharuutta, yksin ja porukalla, siellä sun täällä. Dameilla ja riistalla. DD:a oman yhdistyksen NOME-kokeeseen ja Fiifiä Paltamon taippareihin. Viimeksi eilen Polvijärvellä Suvin, Henrin ja kiharaisten DD:n, Fiifin, Helvin ja Roihin kanssa. Kiitos Suvi ja Henri mukavasta illasta!

Treenattu on NOME:a luhdassa, metsässä, pusikoissa, suolla, kaislikossa, vedessä...  Yläkuvassa Iitu-labradori ja alakuvassa Emmi-labukka. On ollut ihanaa todeta,  miten hyvin DD ja Fiifi ovat taas oppineet uutta ja saaneet lisää itsevarmuutta tehtävien suorittamiseen - mutta...

Viime torstaina pidimme Hennan kanssa kihara-flätti-viimeistelytreenin, jossa kävimme läpi kaikki NOME-ALO-kokeen tehtävät riistalla. Vaikka DD on kiharaksi vauhdikas, näytti sen meno vauhdikkaaseen flättiin verrattuna todella rauhalliselta! Vesimarkkeeraukset menivät hyvin, vaikka DD välillä unohtaa kakkosmarkkeerauksessa toisen haettavan (kun heitetään veteen ihan eri suuntiin). Linjamarkkeeraus pysyy paremmin DD:n pienessä päässä. Joskus DD vielä äityy ravistamaan ja tiputtaa noudettavan, vaikka tässäkin asiassa ollan edetty hienosti. DD myös menee mukavasti ETEEN, ymmärtää hyvin, mitä komento tarkoittaa. Torstain treenissä laajassa hakuruudussa oli variksia, harakka, lokki, sorsa, kani. Kumpainenkin koira kantoi riistaa hakualueelta innolla ja vauhdikkaasti. Tosin kani hakualueella hieman ihmetytti DD:a, mutta yllytyksen jälkeen sain kanin käteeni. Kanijälki tehtiin viimeiseksi, ja vauhdikkaasti DD toi kanin taas käteen jäljeltä. Mahtavaa!

Myös Fiifi treenasi torstaina riistalla. Vesinoudossa Fiifillä ei ole ollut ongelmia. Hakuruutu täytettiin variksilla ja Fiifi lähti töihin. Nyt pikkukiharani työskenteli kauniisti, eikä nuhjaillut varisten luona ennen palautuksia. Myös kanijälki sujui ongelmitta ja pupu tuli käteen asti. Jes!

DD tarkkana odottamassa vuoroaan päästä hommiin. 

Starttasin lauantaina DD:n kanssa Roukalahdella lauantain päiväryhmässä suurin odotuksin mutta sain todella kipeän pudotuksen maan tasalle (tai paremminkin itsetunto valui maan alle): Ihan ensinnä koira lähetettiin hakuun rannansuuntaiselle metsikkö/pusikkoalueelle, josta piti tuoda yksi riista. Sitten vuorossa oli linjamarkkeeraus veteen kaislikon reunaan ja keskemmälle veteen. Lopuksi haettiin hakualueelta lisää riistaa (ainakin varista, lokkia, fasaania, kania) ja ohjattiin koiruus rannasta linjaa samaan kohtaan, johon ensimmäinen linjamarkkeerausen riista oli pudonnut veteen. DD lähtikin vauhdikkaasti hakuun ja pyrki rantakaislikkoon hakualueen ulkopuolelle. Komensin DD:n takaisin ja neito pyyhälsi uudelleen hakuun. Ja pysähtyi kanille. Katsoi kania, katsoi minua, katsoi kania ja taas minua. Seisoi ja pohti asiaa niin hartaasti kuin kihara ikinä vain voi tehdä. Lopulta DD päätti palata luokseni - ilman kania. Siihen se startti päättyi: tuomari keskeytti kokeen riistan hylkäämisen takia.

Täytyy myöntää, että tuntui masentavalle ja tuntuu edelleen - todellakin odotin että nyt kaikki menee DD:n startissa niin hyvin, että tulostakin saadaan aikaiseksi. Miksi ihmeessä kiharuuksieni kaa kokeessa kaikki menee päin per... kun treeneissä koirat tekevät innolla töitä!!??  Pelottaa ihan kamalasti, että tämä sama kuvio toistuu taas Fiifin kanssa. Miten ihmeessä saan koirat tekemään töitä myös kokeessa? Vähän on sellainen kutina, että yhdistelmän "kiharalle tyypillinen luonne ja lepsuhko emäntä"  takia DD ja Fiifi tekevät töitä enemmänkin omaksi huvikseen kuin emäntää miellyttääkseen (?).  Katsotaan... täytyy taas itse opetella sitä mitä on muille saarnannut johtajuuden näyttämisestä kiharalle (kts. Kiharalehti 2009/1).  Auts, pitäisi jostain löytää se kadonnut mikälie ensi viikon lauantaiksi, kun Fiifi starttaa taippareissa Paltamossa.

Lauantaina Roukalahden ALO-luokassa starttasi toinenkin kihara (taisi muuten olla eka kerta kun näin muun kiharan NOME-kokeessa!!), nimittäin Aristocurl's Ginza, Anne Paavolan ohjaamana. Tämä nuori innokas kiharaneiti ohjaajineen teki työnsä rannassa niin upeasti, että hurmasi minut täysin ja myös tuomarin, jonka mukaan Gitta oli päivän paras hakualueella. Ikävä kyllä kanijälki ei raskaan helteisen päivän päätteeksi onnistunut tällä kertaa, ja muutoin täydellisen suorituksen päätteeksi Gitta ja emäntä pokkasivat ALO 2:n.

Ansku ja Mauri (Vilijonkan Alvari) Roukalahdella ALO-koitoksen päätteeksi: Lauantain ainoana Mauri toi kanin jäljeltä ja sai tuloksen ALO1.   

Kohta sitä päästään rauhoittumaan juhannuksen viettoon, rakkaille koiruuksillekin rentoa lomaa normaalirutiineista poiketen. Keli ei taida olla kovin suvinen, mutta eipä ainakaan metsäpalovaroitus estä kokonpolttoa juhannusyönä.

HYVÄÄ JUHANNUSTA
T. AIJA, DD (vasemmalla) JA FIIFI.

Kesä KESÄ!!! Luvassa ensimmäinen helle Pohjois-Karjalaan sitten kesän 2007 - niin, Joensuussa helleraja ei viime kesänä ylittynyt kertaakaan. Luonto on vielä hennon vihreä, tuomi tuoksuu ja täkäläinen valkovuokon vastine käenkaali värjää metsänpohjan valkoiseksi kukkiessaan. Reijolassa ausustaa monta käkeä, jotka kukkuvat taukoamatta. Taas iski se jokakeväinen "piha täyteen kukkia ja kasvimaa" hulluus: rahaa paloi aika lailla kasvilavan taimiin ja ulkoruukkujen kesäkukkiin! Sikakiireinen työrintama on lennättänyt, taas katsomassa aikaisempaa kevättä kuin Suomessa, mutta vielä yksi tournee ja saan rauhoittua kesään Suomenmaalla. Ja elokuun lomailevassa eteläisemmässä Euroopassa.

Tästä se kesä taas alkaa; ihanaa käydä napsimassa omasta kasvilavasta höysteet ruokapöytään!

Fiffarin kanssa kävimme oman yhdistyksen taippareissa Kaatamossa. Jes, pelkäsin etukäteen että myöhäisen kevään jälkeen Fiifi ei uskalla lähetä uimaan oudosta rannasta. Kyllähän se Fiifi arpoi ensimmäisen lokin hakua ja tuomari komensi lokin heiton maalle. Fiifi toi lokin minulle käteen ja sitten rynnisti hakemaan sen ekan vesilokin. Toisen, veneestä heitetyn lokin perään Fiifi molskauttikin kuin vanha tekijä. Tuumasin, jes, nyt se sujuu!

Hakualueella Fiifi vähän nuhjaili variksilla, mutta toi minulle muistaakseni kaksi. Kolmannen Fiifi sylkäisi suustaan viitisen metriä minusta. Eikä enää ottanut suuhunsa: meidän Fiifi-cool oli ryntännyt variksen! Taisi joku luu pistää suuhun. Ja siihen se yritys päättyikin... Lisäksi, Fiffari oli runtannut myös toisenkin vaakun, jonka luona kävi pari kertaa, mutta ei tuonut. Olin ihan ällikkänä, tätä ennen Fiifi ei koskaan ole pahoinpidellyt variksia! Silti olin niin onnellinen Fiifin lokkidrivesta (innosta ynisten veteen päästyään haki linnut), että en osannut oikein olla pettynyt tuosta vaakun nässytyksestä... pitäisiköhän olla? Fiffari on kuitenkin näyttänyt taipumuksensa tositoimissa fasaanijahdissa ja sorsalla, jotenka uskon, että tuo vaakunrunttaus oli jotain outoa ja ohimenevää! Tai sitten Fiifi ei (vielä) ole rakastunut variksiin. Öh.

Kaatamon taippareissa. Kirpeän kuulas viikonloppu, josta kesän "putki" taas alkoi.

Taippareissa starttasi monta nuorta noutajaa, jotka olivat osallistuneet yhdistyksemme taipparikurssille. Oma pieni perke.. haihtui nopeasti, kun jännitin muiden puolesta. Mahtavaa, miten moni kurssilainen, joita olin myös ollut opastamassa, läpäisi taipparit; näimme miehisiä ilon kyyneleitä mutta myös pettymyksen kyyneleitä... kun kaikki meni niin hyvin kenraalitaippareissa mutta ei sitten itse koitoksessa. Ei muuta kuin uudelleen kehiin!

Kaatamon keikan jälkeen löysin useita puutiaisia tytsyistä (yksi juoksija poimittiin hiuksistani kunniakirjojen ja papereiden jakoa odotellessa!!!!).  Siispä kiharaiset saivat kesän ensimmäiset annokset torjunta-ainetta niskaansa.

19.5. sain kunnian toimia matsh-show tuomarina. Nämä epäviralliset kaikenkarvaisten näyttelythän toimivat harjoituksina varsinaisiin koitoksiin. Maallikkona ei tietenkään voi arvostella koiria rotumääritelmien mukaan. Minun kriteerini olivat yhteistyö esittäjän kanssa, iloinen koira, vauhdikkuus ja terveenoloinen koiran olemus. Juoksutin koiria treenin vuoksi kuten oikeissa näyttelyissä, seisotin ja kroplasin koirien hampaat ja kropat tosi antaumuksella. Joillekin pareille sinisen ja punaisen nauhan jako oli helppoa, mutta ei aina. Voittajaksi Heli Hirvasoja-Korkeen kanssa valitsimme ihanan kaanaankoira-veteraanin.

Voittaja: ihana reipas ja iloinen veteraani kaanaankoira.

Vaikka henkikoirani kkssn Nina on jo vuosia sitten muuttanut Sateenkaarisillalle, olen edelleen jäsen paikallisessa Pohjois-Karjalan Kanakoirakerhossa. Ja tietty käyn välillä nauttimassa rennosta seisojameiningistä. Osallistuimme DD:n kanssa yhdistyksen toko-kisaan, jossa tehtävät vaihtelivat seuraamisesta fasaaninnoudon kautta pillillä maahanmenoon - niin, jouduimme joissain tehtävissä hieman inspiroimaan, mutta ihaninta oli kuinka innolla DD yritti parhaansa mukaan suoriutua joka tehtävästä (hmmm, ehkä ei seuraamisesta...). DD tietty jäi luokkansa jumboksi, mutta saimmepa treenata ekaa kertaa tänä kesänä hieman virallisemmin.  Kiitos P-K KKK:n kisatuomarit, että me "ei-niin-seisojat " pääsimme kisaanne mukaan!!

DD ja Fiifi odottavat vuoroaan: itse kisan jälkeen treenattiin vesityötä. Tehtävänä oli yliuitto maalle, josta sorsa piti tuoda ohjaajalle. Molemmat kiharuudet toivat linnun, joskaan ei ihan suorinta reittiä... niin, "mulla on lintu suussa vastarannalla mutta mitä mun nyt täytyy tehdä?, uida takas, häh?"

Olemme DD:n ja Fiifn kanssa käyneet viime syksystä lähtien myös kerran viikossa AGI-treeneissä. Suosittelen todella lajia jokaiselle, joka haluaa saada ns. paremman kontaktin koiraan! Fiifi ja DD tykkäävät lajista kovasti, ja kummankin lempieste on A. Alunperin Pitkäsen Sarin tytär Riina treenasi Fiifiä ja minä Dupparia, mutta vaihdoimme nyt koiria, sillä vauhtipommi DD sopii paremmin AGI-kilpakoiraksi kuin cool-Fiifi. Fiifi-kulta tykkää myös AGI:sta, mutta on tosi hidas DD:iin verrattuna!

Riina ja DD vauhdissa AGI-harjoituksissa. Talvikauden hallista olemme nyt siirtyneet ulkokentälle.

Mutasen Suvin ja Henrin perhe on saanut kiharaista perheenlisäystä. Muuttuneiden elämänolosuhteiden vuoksi Saksantuonti Helvin about vuoden ikäinen sisko Roihu joutui luopumaan kodistaan. Roihu on sopeutunut todella mahtavasti uuteen kotiin Mutasille. Toivottavasti Roihun entinen perhe raaskii lopullisesti antaa neidon tähän uuteen kotiin, jossa Roihu pääsee rakkaaksi kotikoiraksi ja aktiiviseksi metsästyskaveriksi isännälle. Isännälle, sillä Roihu kulkee jatkuvasti Henrin perässä. Kun tulinmme tytsyjen kanssa visiitille, tuumasin että en päästä DD:a toisten vieraiden narttujen seuraan. Suvi kuitenkin totesi että koitetaan. Ja mahtavaa, ei tullut mitään ongelmia! Aluksi DD kulki häntä tönössä, mutta sitten mentiin ja pidettiin hauskaa.

Sateen jälkeen: Helvi, Roihu (minäkö iso tyttö!), DD, Fiifi. Roihu!! Iso kooltaan, mutta ei luonteeltaan. DD tietty pomotti. Olin tosi iloinen, kun DD:n ärhäkkyys tuossa koiraporukassa ei noussut turhaan esille; kihara-4-neitoa + Sylvi-dreeveri= sula sopu.

Ja sitten koko kiharakööri pyöri jaloissa , mukana tietty Sylvi -dreeveri. Vasemmalta Fiifi, Helvi, DD, Sylvi ja Roihu. Niin, myös Suvi ja Henri Mutanen.

Mistä olen itselleni raivoissani! Yli kuukausi sitten Fiifi alkoi väistellä DD:a leikeissä. Rapsutti korviaan. Enkä minä IDIOOTTI tajunnut, että Fiifillä on paha hiivatulehdus korvissa - ihan noin arjessa, putsattin, Fiifi hieman aristeli - Kävimme rabies-vasta-ainesyynin takia lekurilla, jolloin pyysin katsomaan myös korvat. Fiifin korvamössö viljeltiin ja täsmälääkkeeksi ressukka sai hiivatipat korviin. Ei uintia.... Fiifi on aina inhonnut jos joku räplää korvia, hiivako syy?? Fiifi on nyt toista viikkoa nauttinut korvatippoja ja mössö on hävinnyt - ainakin joksikin aikaa. Ihan koiran käytöserosta olen todennut, miten kipeät Fiffarin korvat on olleet. Miten ihmeessä sitä aina osaisi lukea koiraansa oikein!!!!!

Fiifi kesällä kaksvee - syötävän kaunis! Paksu tummanruskea tiiviskiharainen turkki, mutta paha korvatulehdus, koira "aristelevan" näköinen, väisteli kun DD halusi rymytä. Nyt ei uida ennenkuin Fiffarin korvat ovat kunnossa!

Hitsi hei kuitenkin kesän vesiriemua! Maapallo todellakin on pyöreä, ulappa kaartuu kuvassa. Tai Pyhäselkä muuten vain on vinksallaan, toteaa DD.