Kiharakarvaiset noutajat DD & Fiifi

Maanantai 31.12.2007

Joululoma sujui ihanan laiskasti köllötellen. Emäntä ja koirat oppivat nukkumaan aamulla piiitkään...Tosin parina ensimmäisenä aamuna herätyskello-Fiifi ilmoitti, että kello on kuusi ja aika nousta ylös. Loppulomasta naperokin rötkötti selällään kymmeneen saakka. Oli mahtavaa löhöillä ja lenkkeillä koirien kanssa ihan päiväsaikaan, saimme aika paljon kilometrejä mittariin metsässä, pellolla ja asfaltilla. Joulun aatonaattona saimme vähän lunta, mutta enimmäkseen kurakelissä ollaan lenkkeilty, se siitä joulusiivouksesta!

Damejakin noudettiin ja kannettiin ihan kiitettävästi. Fiifikin tietää jo mitä "dami" tarkoittaa. Fiifi myös osaa jo etsiä ja noutaa dameja maastosta, on tosi taitava etsijä. Palautukset eivät aina tule käteen, mutta toisin kuin DD tuossa iässä Fiifi ei yritä omia damia itselleen. No joo, ihan leikkimällä ollaan Fiifin kanssa noutojuttuja opeteltu. Fiifi on tainnut myös oppia aika paljon seuraamalla, mitä DD maastossa tekee (julma emäntä pisti pennun puuhun kiinni kun DD teki hakuhommaa). Nyt teen myös niin, että piilotan dameja metsään (DD istuu vapaana odottamassa, pentu on puussa kiinni) ja lähetän DD hakuun. Sitten Fiifi irti perään ja hetken kuluttua kaksi kiharaa laukkaa takaisin dami suussa...siis kummallakin oma dami suussa. Myös lenkillä välillä annan haukuille damit. Molemmat rakastavat kantamista ja luopuvat damista vasta kun pyydän luovuttamaan damin minulle. Fiifi on ihan pienestä saakka ollut kantohullu: aina pitäisi olla jotain kannettavaa suussa. Keppi, kaljatölkki, käytetty nenäliin, mandariinin kuori...mitä tahansa ojasta löytyykin.

Lähisukuni rakastaa koiria, vuosien varrella on ollut vaikkaminkälaista karvaturria. Veljenpojan punainen irlanninsetteri Zeus, veljen kokkeri Affe, veljen punainen irlanninsetteri Defi, minun kk saksanseisoja Nina ja kihara Olka...kaikki nuo ihanat koiruudet ovat jo rajan tuolla puolen odottamassa meitä sateenkaarisillalle. Näistä Zeus, Defi, Nina ja Olka olivat "samaa koirasukupolvea", jotenka muutama vuosi sitten tukikohdassamme Viitasaarella hengaili mummo- ja pappaporukka. Nyt on uusi koirasukupolvi valloittanut tantereen: veljenpojan perheen lk saksanseisoja Dino, oma kihara DD, ja tänä vuonna syntyneet isoveljen porukan punainen irlanninsetteri Deri ja pahnanpohjimmainen oma Fiifi-kihara.

Kaverukset Dino ja DD. Huh sitä vauhtia!

Veljenpojan Dino (Nummiriekon Aatu) on tyypillinen saksanseisoja: todellinen vauhti- ja voimakone. Iso ja roteva nuoriherra, joka ehdoitta on kaikkien kaveri, niin ihmisten kuin koirienkin. Kun muu jengi urvahtaa, Dino vielä pyytää leikkiin mukaan. Mukava kotikoira ja käytännön metsästyskaveri, Junkkarissakin KAER-NUO3 palkittu.

Tässä isoveljen Deri (Finby Dacapo). Mikä voi olla suloisempi kuin pieni setterinpentu (siis ennen sitä rimppakinttuvaihetta!). Deri on kiltti ja vikkelä pennunkötkäle. Kunhan koordinaatio paranee, tätä nuorukaista eivät muut kiinni saa! Derin taustalla on metsästyssettereitä ja ensi syksynä punainen salama pääseekin tositoimiin kanalintumetsälle!

Ulkona paukkuu ja välähtelee, taivaalle lentää rakettia raketin perään...Hyvää Uutta Vuotta 2008!

Perjantai 21.12.2007

Auts! Pentu-perskeleen maitohampaat ovat kamalan teräviä: Astuin aamulla poskihampaaseen seuraamuksella verta vuotava kantapää. Sitten Fiifi leikki hampaalla ja tiputti sen johonkin takapihalle. Olen työkiireiden takia joutunut olemaan poissa noutajaharkoista 2 viimeistä kertaa. Mutta kohta kolisee: ohjaan kevätkaudella kerran kuussa nappuloita ja harrastajia (siis niitä jotka eivät kilpaile TOKOssa). Iso vastuu.

Hyvä noutajaväki, tämän kuvan keralla haluan toivottaa teille kaikille oikein ihanaa joulun aikaa, kuka koti-Suomessa rentoutuen perheen parissa, kuka lomalla etelän auringossa. Siispä, nauttikaa tulevasta vuodesta 2008 ja sen haasteista muistaen; mikä ei tapa, se karaisee.

No joo, kaikki tuttavani tietävät että olen talvihorrostavaa tyyppiä, ja muutettuani pohjoisemmaksi olen havainnut päivänpituuden erot entistä pahemmin: anna määääääää nukun...Mutta tämän ikäisenä ihmisenä jo tietää, että kyllä se aurinko nousee. Jess...kuono kohti uutta keväättä! Ja emännälle lasi hyvää punaviiniä...nenän alla Espanjan helmi El Coto.

Hyvää joulun odotusta!

Keskiviikko 12.12.2007

Kun maas on hanki ja järvet jäässä...näkis vaan, sen valkean joulun. Toisaalta, lounaisrannikon pikkukaupunki Salon kasvattina tämä työpaikkakuppilan päivän puheenaihe "tuleeko valkoinen joulu vai musta (vihreä) joulu" tuntuu turhankin kotoisalta. Lunta ei siis enää näy, mutta pakkaspäivän ansiosta rapa ei lentänyt iltalenkillä DD:n ja Fiifin kanssa. Tuli taas todettua, että jäisellä tiellä neljällä + neljällä koirankäpälällä pysyy paljon paremmin pystyssä kuin kahdella hyväpohjaisella lenkkikengällä. Alla pari viikkoa sitten otettu kuva Fiifistä lumisessa metsässä aamuhämärissä. Pentu on tuosta taas kasvanut, esim. kuvan punainen pentupanta jäi pieneksi ja on nyt vaihtunut tyylikkääseen ruskeaan "ison koiran" nahkapantaan.

Kohta viisikuisen Fiifin hampaanvaihto on vauhdissa. Etuhampaat ovat jo vaihtuneet, mutta kolme kulmamaitohammasta on vielä kiinni vaikka uudetkin ovat jo hiukan esillä. Yksi vanha alakumahammas on irronnut, toinenkin irtoaa hetkellä millä hyvänsä. Sen sijaan yläleuan maitokulmahampaat eivät edes heilu. Täytyy seurata tilannetta tarkasti! Fiifi aina nappaa lenkillä suuhunsa kannettavaa; etupihan keppivarastoon lisättiin taas yksi keppi lisää iltalenkin päätteeksi (otin Fiifille kannettavaksi vinkulelun lenkille mukaan, mutta nyt DD välttämättä halusi kantaa sitä ja Fiifin oli tyydyttävä karahkaan). Fiifin aamulenkin aarre, ojasta löytynyt tyhjä mehutölkki, vietiin saman tien roskiin. Niin, jotkut vielä väittävät että koirat vain sotkevat kadunvarret, ainakin noutajat myös siivoavat!

Eilen illalla myöhään kävin vesisateessa treenaamassa DD:n kanssa noutoja ja ohjausta. DD istumaan, kävely parinkymmenen metrin päähän, damien heitot pimeään peltoon, kävely takaisin DD:n luo ja DD hakuun. Joutuipa koira käyttämään kuonoaan pimeässä tehokkaasti. Sitten lopuksi valoisammassa paikassa muutamia motivoituja ohjauksia käskyllä "vasen" (jospa jäisi muistiin muhimaan). DD:sta oli taas valtavan hauskaa tehdä noutohommia, haukku lönkötteli kotiinpäin ryhdikkäänä ja häntä todella korkealla kaarella sojottaen.

Perjantai 7.12.2007

DD:n ja Fiifin kasvattaja Paula kyseli tänään kohta 5 kk "vanhan" Fiifin mittoja. Eipä muuta kuin työpäivän jälkeen tuumasta toimeen. Painoksi saatiin 17 kg ja säkäkorkeudeksi 54 cm. Aika kötkäle.

Viime sunnuntaiaamuna ajelimme DD:n kanssa WT-harjoituksiin (Fiifi jäi kotiin pakkasen takia, olisi jäätynyt autoon). Paikalla oli P-K Noutajakoirayhdistyksen NOME-toimikunnan hännänheiluttajia omistajineen. DD harjoitteli pellolla piiitkän matkan markkeerausta, ja kyllähän se mukavasti vasta-alkajaltakin alkoi sujua. Nähtävästi kova sivutuuli vei haukkua hieman harhaan, DD teki parisen kertaa kierroksen tuulen alapuolelta ennenkuin paikallisti damin ja kiiti se suussaan takaisin omistajan luo. DD on kiharaksi vauhdikas, mutta vaikutti lähes etanalta paikalla olleisiin metsästyslinjaisiin kultsuun ja labukoihin verrattuna. Oli upeaa katsella, miten kokeneet koirat hakivat damit eri tilanteissa omistajan ohjauksen mukaisesti. Noin mekin sitten joskus... DD nautti uusista hommista täysin siemauksin: illalla uneksiessa tassut vatkasivat ja kurkusta kuului tyytyväinen urina.

Tiistaina lähdimme, nyt vesikelissä,  koko koiraporukalla yhdistyksen koulutuskentälle. Ensin Fiifi muun pentujengin kanssa opiskeli damin kantoa ja noudon alkeita, sitten DD (ja varsinkin ohjaaja) ohjausta. Kiitos hyvästä treenistä, saimme DD:n kanssa rutkasti hyviä eväitä "eteen, back, vasen ja oikea" ohjauksen opintoihin! Aikoinaan Nina-seisojalle opetin suunnat pillittämällä, hihkumalla ja juoksemalla sen kanssa hiekkakuopan pohjaa pitkin. Ehkä emäntä nyt saa kiharan suunnat sujumaan vähemmän fyysisesti rasittuen. 

DD:n mielihommaa on haku. Yritän välillä keksiä uusia jekkuja, ettei menisi liian helpoksi hakutyö lähimetsikössä. Siispä dami korkealle koivun oksanhaaraan kiharalta salaa ja sitten kihara hakuun. Ja löytyihän se dami sieltäkin!

Voi hitsi tätä lämpöaaltoa, vielä pari lämmintä päivää ja lumi on muisto vain. Tänään märällä pimeällä iltalenkillä Fiifi pomppi pitkin vetisiä ojanpohjia ja DD laahusti perässäni kuraisella tiellä asenteella v.... ei voi vähempää kiinnostaa...

Torstai 29.11.2007

Talvi on tullut Pohjois-Karjalaan. Valkoinen lumi onneksi vähän valaisee ilta- ja aamulenkkejä pimeän kaamoksen keskellä. Työviikon aikana koiraparatkin pääsevät ulkoilemaan vain pimeässä. Ja yleensä niitä samoja +/- valaistuja kävelyteitä ja polkuja, kun Reijolan metsäryteiköt ovat pimeässä tosi hankalakulkuisia, ainakin emännän mielestä. Nyt kun DD:n juoksut on ohi, voin taas välillä pakata haukut autoon ja lähteä parempiin maisemiin lenkkeilemään. Kunhan tässä vielä muutama kuukausi sinnitellään pimeydessä, alkaa auringonkajo näkyä aamu- ja iltalenkilläkin.

Fiifikin sitten aloitti koirakoulun. Ihmeen hyvin pentu jaksoi muista naperoista huolimatta keskittyä kontakti-, luoksetulo- ja seuraamisharjoituksiin. Maahanmenokin sujui ihan tömähtämällä. Makupaloja tosin meni taskullinen. Tällä viikolla ei koulutusta ollutkaan yhdistyksen syyskokouksen johdosta. Ensi vuonna sitten paikallisen noutajayhdistyksen hallituksen jäsenyys, NOME-toimikunta ja talkootyö useissa (ja muutamat startitkin) yhdistyksemme NOU/NOME-kokeissa (mm. Naistenhaku 2008) varmasti perehdyttävät minut, tuoreen NOME-harrastajan, tähän noutajien taitolajiin entistä paremmin!

Lenkkeilymaastot onneksi laajenevat kun järvet jäätyvät ja päästään oikomaan koipia ihan kunnolla Pyhäselän jäälle. Tarkoitus on taas aloittaa vetohiihtoharrastus nyt kun DD alkaa olla sopivassa iässä ja todella nauttii juoksemisesta. Sitten sitä mennään: emäntä suksilla, DD valjaissa ja Fiifi välillä muuten vain mukana. Suosittelen, vetohiihto on sopivilla keleillä mahtava harrastus! Ja helpointa aloittaa jäällä. Varsinkin jos latupohja on huono, mäkisessä metsämaastossa on hiihtäjän tasapaino hakusessa vauhdin kiihtyessä. Aikoinaan Pohjois-Savossa majaillessa pakkasimme viikonloppuisin eväät reppuun mukaan ja lähdimme Ninaseisoja ja Olkakihara valjaissa kevätjäälle koko päiväksi. Vauhdikasta menoa, varsinkin kun törmäsi rannan tuntumassa kiepeistä lentoon säntäävän teeriparven keskelle...  

Maanantai 19.11.2007

Joopa joo, tämän siitä saa kun tekee nettisivut ilmaispalvelimelle: pehmopornomainoksen keskelle sivua, yäks (kts. alaspäin). Jos nyt sopimusehtoja oikein luin, mainosten pitäisi liittyä aiheeseen, ts. koiriin. Ilmoitin mainoksesta sivuston ylläpitäjälle. Nähtäväksi jää, katoaako mainos tältä sivulta. Jos ei, niin olkaa hyvät ja ihailkaa kiharakarvaisten noutajien lisäksi povekkaita naisia!

Sunnuntai 18.11.2007

DD ja Fiifi viettivät ison osan viime viikosta koirahotellissa, kun emäntä oli työreisulla vähän siellä sun täällä (korvat naksuvat vieläkin lentsikan seitsemän nousun ja laskun jäljiltä). Hyvin olivat haukut pärjänneet, kummallakaan ei lähtiessä ollut kiirettä hoitolan ulko-ovelle (vaan paremminkin; jee täällä on ruokia, jee tuolla on kissoja, jee jeeee haistan ihan varmasti, sinne!!!). Varsinainen hässäkkä, kun kumpainenkin koiruus veti omaan suuntaansa emännän yrittäessä ojentaa pankkikorttia hoitolanpitäjälle.

Fiifiltä on irronnut ensimmäiset maitohampaat! Täytyypi tarkkailla, että maitohampaat eivät häiritse uusien hampaiden puhkeamista. Nyt siis rättien repimis- ja vetoleikkiä, vaikka se muuten ei noutajalle oikein soveliasta taida olla. Ainakaan vielä ei hampaanvaihto tunnu häiritsevän pentua, nappulat ja puruluut maistuvat. Aikoinaan Olka-kiharalla oli tukala olo hampaiden vaihtuessa: Olka-rassu kuolasi todella kovasti ja sylkeä valui suusta niin, että koiran kaulakin oli leuan alta märkänä! Tästä vaiheesta huolimatta purukalusto kasvoi ihan normaaliksi. DD ei kuolannut hampaita vaihtaessaan, vaikka hampaita välillä oli jopa kahdessa rivissä. Saapa nähdä miten Fiifin hampaidenvaihto sujuu.

Fiifi ei enää ole mikään pikkupentu: painoa on 15 kg, turkki on muuttunut karheammaksi ja kiharaiseksi. Väriltään Fiifi on todella tumman ruskea, astetta tummempi kuin DD. Nyt rokotussuojakin on kunnossa ja napero aloittaa "koulunkäynnin" paikallisen noutajayhdistyksen kouluttajien ohjeistamana ensi tiistaina. Alla tuore kuva Fiifistä (kuva: Kimmo Mäkelä). Kuten kuvasta näkyy, alkaa olla aika totuttaa pentu häntä- ja korvakarvojen siistimiseen.

DD on nyt juoksujensa takia korkeissa sfääreissä. Vonkuu ulos koko ajan ja tunkee itseään rapsuteltavaksi. Sitten kun DD:a rapsuttaa, jäykistyy koko koira suolapatsaaksi. No, onneksi tämä vaihe menee ohi muutamassa päivässä. Vielä ei ole sulhasehdokkaita pihalla näkynyt. Vaikka taajamassa asustammekin, yleensä pari toiveikasta uroskoiraa karkureissullaan piipahtaa pihapiirissä päivystämässä. DD:n hötkyilystä huolimatta oli nyt viikonloppuna mahtavaa lenkkeillä päivänvalossa lumisissa maisemissä.

Sunnuntai 11.11.2007

Lunta JES! Maanantaina tuli ekat lumet ja nyt sunnuntaina lisää. Kurakausi ohi, ainakin vähäksi aikaa. DD on juoksujen takia hieman omissa maailmoissaan. Ja ihmeissään, kun pääsee lenkkeilemään vain piuhan päässä. Tänään kuitenkin kävimme kaukana metsässä opiskelemassa ETEEN-komentoa ja sitten rentouduttiin hakemalla dameja ryteiköstä. Koiran koko olemus hehkui innosta!

Olin tiistaina Pitkäsen Sarin kanssa koulutuskentällä tutustuttamassa noutajanpentuja lokkiin ja kaniin. Sari otti vanhemmat pennut ja minun hoiteisiini jäi naperoryhmä. Kaikki pennut olivat kiinnostuneita riistasta, hienoa. Teimme myös lyhyen kanijäljen, ja jokainen napero oivalsi heti, että mistä on kysymys! Tämän jälkeen toin Fiifin paikalle. Saman tien Fiifi nappasi (pienen) kanin suuhunsa ja kantoi kania aivan innoissaan. Lokki olikin hankalampi tapaus: pikku kiharan suuvärkki oli vielä liian pieni eikä Fiifi saanut isosta linnusta kunnon otetta. Ensin yritettiin kantaa siivestä, mutta kompuroitiin. Sitten Fiifi nappasi lokkia päästä kiinni ja onnistui jotenkuten vetämään lintua perässään...

Näin lumipyryn keskellä on mukava muistella viime kesää ja DD:n helteisiä taippareita Loviisassa. Niin...jouduimme ajelemaan sinne saakka, kun oman yhdistyksen taipparit menivät mönkään juoksujen takia ja lähemmäs ei siihen mennessä mahduttu mukaan. Arpaonni siis suosi ja pääsimme starttaamaan Loviisassa. Lauantaina auton keula etelään, yötä Loviisassa Noutajaleirillä atomivoimalan kupeessa, sunnuntaina taipparit ja takaisin kotiin, sitten maanantaina töihin. No, mitäpä sitä ei koiraharrastuksensa eteen tekisi! Kuvia taippareissa lisäkseni kamerallani napsi Tuula Nummenpää.

Maanantai 5.11.2007

DD sitten aloitti juoksunsa. Vähän tätä uumoilinkin enkä lopulta ilmoittanut DD:a Jyväskylän näyttelyyn. Olisi kyllä ollut kiva lähteä, kyydinkin olisi saanut paikallisen noutajakoirayhdistyksen järjestämällä näyttelybussilla kuten viime vuonnakin. Silloin kiharatuomarina oli kiharoita Caballus-nimellä kasvattava Tiina Illukka, joka saikin arvosteltavakseen pitkän rivin Cimramin koiria. Esim. pentuluokassa kaunistelivat Cimramin D:t Decora, Demoni, Diesel, Dilemma ja Duunari! Oli mukava nähdä noin monta haukkua samasta pentueesta yhtä aikaa. Ja kyllä ne saman pentueen koiriksi tunnistikin "Cimramin päästä": kaikilla D-pennuilla oli hyvin samannäköinen (ja ainakin minun mielestäni tosi kaunis) pää ja ilme. Nyt aikuisempanakin nähtynä D-pennut edellenkin ovat mielestäni hyvin samanoloisia: esim. tämän kesän Kiharaleirillä meni Ata (Dilemma) ja DD (Decora) yhteismajoituksessa pari kertaa sekaisin. Upea Rusina-systerikin (Dikkumelli) oli mielestäni ulkomuodoltaan hyvin samanoloinen kuin DD ja Ata, mutta isommassa paketissa.  

Nyt sitten pidetään DD:n kanssa juoksujenmittaista taukoa kenttäkoulutuksesta. Harmi, huomenna DD:lta jää väliin NOME-toko, jossa NOME-noutajille iskostetaan malttia: Noutajan pitää esim. malttaa seurata kauniisti ohjaajan vieressä, vaikka ilmassa lentää ja maahan viereen mätkähtää se maailman ihanin dami tai varis. Ei niinkään helppoa nuorelle koiralle, uskokaa pois!

Keskiviikkona Fiifi saa tehosterokotukset. Ei enää montaa viikkoa ja Fiifikin pääsee muiden noutajanalkujen mukaan penturyhmään tokoilemaan! Sen kunniaksi kuva viime viikonlopulta: Fiifi, DD ja pallo. Fiifi puolisen metriä ilmassa, tosin jo alastulovaiheessa...

Ja parit kuvat lauantain pikkujouluista, ihan alkuillasta:

Tässä osa joulupöydän antimista. Kinkkua, laatikot, salaatit, lohta...

Yhdistyksen puheenjohtaja Taija toimi myös joulupukkina. Lahjoja saivat niin pienet kuin isommatkin noutajaihmiset. Useasta paketistä näytti paljastuvan puruluu ja suklaata.

Ja tahdit tarjosi karaoke. Pia ja Taija aloittelemassa laulua herkuttelun jälkeen.

Perjantai 2.11.2007

Takana pimeä ja kurainen viikko. Onneksi viikonlopuksi on luvassa aurinkoa ja pakkasta, ja ja paikallisen noutajayhdistyksen pikkujoulut!

Viikolla pari iltaa vierähti järjestötoiminnan parissa: P-K:n Noutajakoirayhdistyksen NOME-toimikunnan ja hallituksen kokouksissa. Fiifikin osallistui NOME-kokoukseen, seurana oli Pitkäsen Sarin (2007 Naistenhaun voittaja!) labradoripentu Iitu ja KVA Emmi, joka arvokkaasti tyytyi seuraamaan pentujen hösellystä sivummalta. Koirakakaroilla oli hauskaa ja tietysti paras paikka harrastaa pentupainia oli kokouspöydän alla ihmisten jaloissa.  

Fiifi kasvaa vauhdilla, ikää on 16 viikkoa ja painoa 13 kg. Ei enää mikään pikkupentu. Harmi etten kirjannut ylös DD:n "kasvukäyrää", olisi mukava verrata. Napero on taas täydessä iskussa, voisi sanoa että pentu puree...ei tosin minua (kiljahtelemalla kerroin jo pikkupentuvaiheessa, että emäntään sattuu), mutta DD kyllä on välillä aika kärsivän näköinen. Ennen DD tympiintyessään loikkasi leveälle sängylle karkuun, mutta nyt se pentu per.. pääsee perässä! 

Fiifillä on kuonon päällä hauska pyörre, joka nostaa karvat pystyyn. Ihan kuin rhodesiankoiralla selässä. En ennen ole moista nähnyt kiharalla. Fiifin naama on tosi söpö; tuon pyörteen lisäksi alaleuan kärjessä on hiukan valkoista, ihan kuin olisi piimää juonut. Ei ole pentukuvista vaikea tunnistaa DD:a ja Fiifiä. 

Sunnuntai 28.10.2007

Tänään sitten kelloa siirrettiin taaksepäin. Alkaa taas olla pimeää töistä tullessa. Tulisipa pian lunta!

On ollut mielenkiintoista seurata DDn ja Fiifin yhteiseloa. Alku on sujunut paremmin kuin osasin odottaa; DD on tosi kiltti, pitkäpinnainen ja leikittää pentua. Nukkuvatkin yhdessä läjässä. Toisin oli aikoinaan, kun hankin seisojani seuraksi kiharanpennun. Nina-seisoja murjotti monta viikkoa ja murisi, kun pentu yritti lähestyä. Ei Nina pentua purrut eivätkä koirat aikuisenakaan otelleet, mutta aina niiden välillä oli tietty "hajurako", esim. auton takapenkillä nukkuivat kerällä koskettamatta toisiaan.

Aamulla tehtiin operaatio kynsienleikkuu. Uskomatonta, mutta Fiifi vain nököttää kiltisti sylissä, kun leikkaan sen kynnet. Kun DD oli pentu, olivat sekä koira että emäntä näännyksissä kynsienleikkuun jälkeen: istuin koiran päällä ja koira parhaansa mukaan sätki ja potki. No, nykyään DD makaa lattialla kyljellään ja alistuu vastaan hangoittelematta. Palkintona tietysti makupala jokaisen tassun jälkeen.

Lisäsin muistosivun, jossa on kuvaus aikaisemmista karvakuonoistani Ninasta ja Olkasta.