Kielipoliittinen sensuuri Suomen mediassa

Asiatietoa & julkaisemattomia kirjoituksia

VERKKOKESKUSTELUT

YLE
HS verkkokeskustelut
Turun kaupunki
Havaintoja muilta verkkosivuilta

Verkkokeskusteluihin voi kohdistua eri tyyppistä sensuuria. Perustavin tapa rajoittaa keskustelua on se, että keskusteluareenaa ei tarjota ollenkaan tai vain rajoitetusti, jolloin kyse on yhdenlaisesta ennakkosensuur
ista. Valtionhallinnon keskustelufoorumin Otakantaa.fi http://www.otakantaa.fi/index.cfm keskustelut lopetettiin, ennen kuin moni ehti ottaa kantaa. Myöskään YLE:llä yhteiskunnan päämediana ei ole keskusteluareenaa, jonne voisi kirjoittaa vapaasti aiheesta kuin aiheesta. Ylen Suomi Express -keskusteluun voi ehdottaa aiheita mielensä mukaan, mutta aiheet avaa, muokkaa - tai jättää avaamatta kokonaan - palstan toimitus http://www.yle.fi/suomiexpress/.  Ylen asiaohjelmilla on myös keskustelusivut, mutta aiheet on rajattu kunkin ohjelmajakson teeman mukaan, ja aiheiden käsittely on myös ajallisesti rajattu (aihetta koskeva palsta suljetaan tietyn ajan kuluttua ohjelmajakson lähetyksestä, jolloin sitä ei voi enää kommentoida). http://www.yle.fi/keskustelut.html.  Kaikki keskustelut ovat moderoituja, eli suodatettuja. Aikakauslehtien puolella esim. laadukkaaseen asiajournalismiin profiloitunut Suomen Kuvalehti ei tarjoa keskusteluareenaa ollenkaan. Tämä on hieman yllättävä rajaus ajankohtaisasioita käsittelevältä medialta. SK on niitä perinteet omaavia lehtiä, jonka verkkokeskusteluun voisi odottaa tasokkaita kirjoituksia myös ammatilliselta ja akateemiselta taholta. http://www.suomenkuvalehti.fi/

Verkkojulkaisua koskeva laki sananvapauden käyttämisestä joukkoviestinnästä määrää, että keskustelusivuston ylläpitäjä on vastuussa keskustelun sisällöstä. Kätevä tapa sensuroida suomalaista verkokeskustelua onkin lähettää sinne asiattomia häirintäviestejä, jotka sivuston toimitus jättää joksikin aikaa näkyviin. Näin saadaan lopulta muodollinen syy sulkea jokin keskustelu tai aihealue kokonaan, jos sen asiasisältö katsotaan kiusalliseksi.

Verkkokeskusteluja usein moderoidaan eli suodatetaan jossain määrin. Tämän tulisi kuitenkin tapahtuamahdollisimman kevyesti siten, että palstan sisältö säilyy lain hyväksymissä rajoissa ja järjestelmällinen roskapostitus vältetään, mutta laissa määriteltyä sananvapautta ei loukata. Viestien suodattaminen ei kuitenkaan monesti rajoitu tähän, vaan on sananvapautta loukkaavaa sensuuria. Viesteistä on myös mahdollista valikoida sellaisia, jotka luovat väärän kuvan viestiaineiston kokonaisuudesta, ja esim. vahvistavat joitain luotuja stereotyyppejä ja mukailevat tiettyjä poliittisia päämääriä.

Keskustelupalstoilla yleistä on myös keskustelun vaikeuttaminen esim. siirtelemällä viestejä paikasta toiseen, tai häirintäviestien lähetys, jolloin keskusteluun tuodaan kommentteja, joiden pyrkimys on saada keskustelun ydin hajoamaan, laskea keskustelun tasoa ja saada asiaäänet jättämään viestiketjun. Hyvä esimerkki tästä on suomi24.fi-portaalin kielikeskustelu. Tällaista kielikeskustelujen sensuuria palvelevaa toimintaa esiintyy jossain määrin myös moderoiduissa keskusteluissa.

YLE

Suomi Puhuu -keskustelun sulkeminen

"Yleisradion TV2:n Suomi puhuu -ohjelmassa käsiteltiin 27.4.2005 kieltenopetusta, lähinnä ruotsin ja suomen kielen pakollisuutta. TV-ohjelmassa ja varsinkin Suomi puhuu -verkkosivuilla ylivoimaisesti suurin osa - ehkä noin 90 % - vaati kieltenopetukseen enemmän vapaaehtoisuutta, suurten kielten aseman vahvistamista ja ennenkaikkea pakkoruotsin poistamista.

Kun Suomi puhuu -verkkokeskustelu oli ollut jonkin aikaa auki, kirjoittivat Syd-Österbotten –lehden päätoimittaja Bjarne Smed ja Finlandsvensk samlingin toimminanjohtaja Hans Göran Rosenlund kirjoitukset lehteen, joissa he vaativat koko Suomi puhuu -ohjelman lopettamista ko. verkkokeskustelun takia. Samana päivänä Suomi puhuu -ohjelman verkkosivu kielikeskustelusta suljettiin. Oli myös olemassa huhu, että myös muut ruotsinkieliset vaikuttajat olisivat ottaneet Yleisradioon yhteyttä keskustelusta, joka käytiin pakkoruotsi-aiheen ympärillä.

Suomi puhuu -verkkosivulla luvattin kuitenkin, että keskustelun parhaat kommentit tulevat verkkosivulle nähtäväksi lähiaikoina. Kun parhaat kommentit ilmestyivät 22.5.2005 verkkosivulle, oli asiat käännetty päälaelleen: keskusteluun osallistuneiden kommenteista oli esillä vain muutama ja 2/3 osaa näistä niitä, jotka näkivät ruotsin kielen jollakin tapaa positiivisena asiana."

http://www.pakkoruotsi.net/media.shtml


YLE24


"myös YLE:ssä aikoinaan ollut YLE24:n uutiskeskustelu suljettiin.
Sivuilla keskustelu käytiin omilla nimillä ja keskustelu oli todella tasokasta,mutta ei...sensuuri tuli väliin....

http://chat.yle.fi/cgi-bin/uutiset/keskustelu/ultimatebb.cgi?ubb=get_topic&f=12&t=000020

Perusteena käytettiin mm. sitä,että Suomi puhuu-sivuilla voi keskustella samoista aiheista.

Suomi puhuu sivuja kuitenkin sensuroidaan."

Nimimerkki otsikolla "Yle sulki alunperin avoimen YLE24 keskustelusivut"
(www.suomi24.fi keskustelu 7.9.2006)

"Sivut oli moderoitu mutta sekään ei YLE:lle käynyt,vaan YLE sulki sivut. Mielikuvaksi jäi,että keskusteltiin vääristä asioista. Oikeita asioita ovat ne asiat,joita puolueet ja media itse nostaa keskusteltavaksi."

Ytm. J.R. meilissään toimituksellemme 25.9.2006


HS VERKKOSIVUT


HS verkkokeskustelujen kielipoliittisesta linjasta (moderoitu keskustelusivusto)
_______________________________________________________________________
 
Helsingin Sanomien Kestoaiheet-osasto, jossa toimitus on sallinut kielipolitiikalle kriittisten kirjoitusten julkaisemisen, on suljettu joulukuussa 2007. Viimeisimmät kirjoitukset sivustolle on lähetetty 17.12.2007. Osasto on edelleen näkyvissä, mutta sinne ei ole mahdollista lähettää kirjoituksia.
_______________________________________________________________________

Helsingin Sanomien verkkokeskustelussa on mahdollista saada julkaistua kielipolitiikalle kriittisiä kirjoituksia.
Kielipoliittisia kannanottoja julkaistaan kuitenkin vain Kestoaiheet -osastossa, ei esim. Kotimaa- tai Mielipide-osastoissa, vaikka kyseessä olisi painetun lehden kotimaan uutinen (esim. "Ruotsinkielinen päivähoito yrittää värvätä väkeä Ruotsista" /HS 26.8.2006) tai lehden mielipide-osastoon painettu uutinen (esim. "Ruotsin sijasta voitava opiskella venäjää" / HS mielipidekirjoitus, Hannu Lilja 31.8.2006). Aivan ilmeisesti HS ei halua kielipoliittista keskustelua miellettäväksi kotimaan kysymyksiin ja vapaiden mielipiteiden kohteeksi, vaan pyrkii mariginalisoimaan aiheen.

Keskusteluun osallituminen ei vaadi rekisteröitymistä, ja tekstit ovat lähes poikkeuksetta nimimerkkikirjoituksia. Sivusto on moderoitu, eli toimitus lukee viestit ennen niiden julkaisemista. Kaikkia kirjoituksia ei julkaista. Julkaisematta jättäminen ei välttämättä liity siihen, että teksti olisi asiaton. Useita kirjoituksia ei ole julkaistu, vaikka ne ovat täyttäneet hyvän tavan mukaiset asiakirjoituksen kriteerit.
Osa keskustelun avauksista ja kommenteista saatetaan myös poistaa jonkin ajan kuluttua, tai ne saatetaan siirtää tai jonkin vanhemman, yleensä pitkän ketjun sekaan, josta niiden löytäminen ja huomaaminen on käytännössä hankalaa tai lähes mahdotonta, ts. keskustelua hankaloitetaan moderoinnilla. Näitä tekstien siirtoja on siis tehty aivan muista syistä kuin keskustelun helpottamiseksi. Tämä on käytännössä hienovaraista sensuuria. Kun keskusteluja niputetaan, niiden nimellinen kokonaismäärä (joka on ilmoitettu osaston otsikon jälkeen sulkeissa), pysyy myös lähes vakiona, eikä tämä luku anna todellista käsitystä keskusteluvilkkaudesta ja keskustelunavauksien määrästä. Kestoaiheissa avausten ilmoitettu  määrä pysyi keväällä 2006 jatkuvasti 200:n tuntumassa, vaikka uusia keskustelunavauksia tuli jatkuvasti. Nyt kritiikki lienee vaikuttanut keskustelujen niputtamiseen ja ketjujen poistamiseen, ja tammikuussa 2007 keskusteluja ilmoitetaan olevan n. 350. Vertailun vuoksi mainittakoon, että Kotimaa-osaston avausten määrä on vajaat 6000, ja yleensä pieniä piirejä kiinnostavassa kulttuuriosastossakin yli 1300. Kielipoliittisen keskustelun aktiivisuutta ja merkitystä pyritään vähättelemään.

HS Kestoaiheiden sensuuri on hiljalleen lieventynyt, ilmeisesti yleistyneiden sensuurisyytösten paineen alla. Mahdollistamalla päältä katsoen vapaalta näyttävän kielipoliittisen keskustelun verkkosivuillaan, HS pesee muodollisesti käsiään sensuurisyytöksistä. Paradoksaalisesti vahvasti sensuroitavien aihepiirien joukkoon kuuluu kuitenkin edelleen median sensuuri. Aihetta käsitteleviä kirjoituksia on järjestelmällisesti jätetty julkaisematta, vaikka ne eivät ole sisältäneet mitään hyvän tavan vastaista. HS Kestoaiheissa ei myöskään ole toistaiseksi saanut julkaistua tämän sivuston linkkiä.

HS julkaisee vain harvoin kielipolitiikalle kriittisiä kirjoituksia painetussa lehdessä. Verkkokeskustelulla ei puolestaan ole samanlaista statusarvoa kuin painetussa lehdessä (rajallisessa mediatilassa) julkaistuilla kirjoituksilla, ja siihen osallistunevat pitkälti eri tahot. Jos HS olisi aidosti puolueeton media, kielikysymys näkyisi useammin painetussa lehdessä sekä toimuksellisessa aineistossa että yleisönosastokirjoituksissa. Nyt kielipolittisia uutisia ja kirjoituksia on luettava pitkälti muista lähteistä kuin maan päälehdestä. Internetissä ehkä paras kielipoliittinen tietolähde on kansalaismedia http://www.pakkoruotsi.net.


SENSUROITUJA KIRJOITUKSIA:

"Hyvää Euroopan kielipäivää!

Eurooppatiedotus tiedottaa sivuillaan:
 
"26. syyskuuta vietetään Euroopan kielipäivää. Päivän tarkoitus on kiinnittää huomio kielitaidon tärkeyteen, rohkaista elinikäiseen kielten oppimiseen ja kunnioittaa Euroopan kielten moninaisuutta.
  
Euroopan neuvosto on julistanut syyskuun 26. päivän vuosittaiseksi Euroopan kielipäiväksi vuonna 2001, joka oli Euroopan kielen vuosi. Kielitaidon tärkeys nykymaailmassa on kiistaton. Kielitaito avaa mahdollisuudet opiskella ja työskennellä toisessa maassa, ja se myös auttaa meitä ymmärtämään muiden maiden erityisiä kulttuuripiirteitä. Kielipäivän tarkoituksena on kielitaidon edistäminen ja uusien kielten oppimiseen rohkaiseminen."
 
EU:n komissio suosittaa opiskelemaan äidinkielen rinnalla monipuolisesti kahta muuta kieltä. Miten Kielipäivän tavoitteet toteutuvat Suomessa?
 
- Eivät toteudu. Vastaus löytyy Jyväskylän Yliopiston KIEPO-raportista: Suomalaiset opiskelevat enimmäkseen englantia ja ruotsia, ja osaavat englantia.
 
Kielipalettimme monipuolisuus pitäisi turvata toteuttamalla kielten tasa-arvoa. Ruotsi tulisi asettaa valinnaisena kielenä samalle viivalle muiden kieleten kanssa. Näin riittäisi opiskelijoita kaikille kielille, ja oppimistulokset paranisivat kielikohtaisten motivaatioiden keskittymisen myötä.
 
Muita keinoja on testattu jo vuosia, ja tulos on aina sama. Olisiko siis aika ottaa opiksi? Vai haluammeko tietentahtoen edesauttaa syrjäytymistämme  kansainvälisillä markkinoilla?"

nm. Logiikkaa

Lähetetty HS Kestoaiheisiin 26.9.2007

"Pohjoismaat viiteryhmänä lainsäädännössä"

Vastaus viestiin ”Tosiasioiden tunustaminen” nm. Ville Nieminen http://www.hs.fi/keskustelu/message.jspa?messageID=766271, ketjussa ”Oikea kielistrategia” nm. Maallikko (20.9.2006). Kirjoitusta ei julkaistu.

Se, että Pohjoismaat - ja pohjimmiltaan muut EU-maat - ovat viiteryhmämme lainsäädännössä yleensä, ei tarkoita automaattisesti pakko-opetusta ruotsinkielessä ja nykyisenlaista kiintiöpolitiikkaa.

Lainsäädännön perustana ovat käsitykset yhteiskunnan ja kansalaisten suhteesta sekä siitä seuraavasta lainsäädännön hengestä ja suhteellisuudentajusta. Tässä olemme Pohjoismaissa periaatteessa samoilla linjoilla. Paitsi että kielipolitiikkaamme poikkeaa joukosta. Meillä elää käytännössä edelleen kielipoliittinen eliitti-ajattelu.

Suomen kielipolitiikan kritiikin ydin on demokratiassa, ei itseisarvoisissa näkemyksissä. Näkemysten yksituumainen vastakkainasettelu on populismia.

Kaikista poliittisista ratkaisuista on seurauksensa sekä yhteiskunnan että yksilötasolla. Kielipolitiikka on erittäin merkittävä kustannuserä, ja nämäkin rahat ovat jostain pois. Kielipolitiikan sanelemat ehdot vaikuttavat myös henkilökohtaisella tasolla, onhan kieli nimenomaan sosiaalinen väline, johon liittyy olennaisesti myös henkilökohtaisia intressejä. Näihin intresseihin on jokaisella oikeus.

Kielipolitiikan jos minkä tulisi olla avoimen keskustelun ja demokraattisen päätöksenteon kohteena.

Lisäargumenttina todettakoon, että (vastoin jonkin nimimerkin esittämää viittausta) tutkimusten, niin yksittäisten orgaanisaatioiden teettämät gallupit kuin akateeminen tutkimus, osoittavat, että selvä enemmistö suomalaisista vastustaa pakkoruotsia. Myös korkeakoulutetut suhtautuvat kielipolitiikkaan muita kriittisemmin. Näissä piireissä on ilmeisesti parempaa kykyä kyseenalaistaa ja käsitellä asioita Suomen kielipoliittisesti sangen yksiäänisen "mediatodellisuuden" ulkopuolella.

Nm. Demokratian kansalainenko?


"Suomettuneisuuden perintö kielipolitiikassa"


Alla HS Kestoaiheisiin lähetetty Keskustelunavaus, jota ei julkaistu sen lähettämisen aikoihin (23.8.2006). Samoihin aikoihin Ylen aamu-tv:ssä oli suomettuneisuuden aikakautta koskeva, 70-luvun toisinajattelijan professori Tauno Tiusasen haastattelu. Haastattelussa Tiusanen luonnehti suomettuneisuuden ilmapiiriä moraalisesti kyseenalaiseksi, ja kertoi myös itseensä kohdistuneista uhkailuista, joiden johdosta hän oli katsonut rehellisen ammatissaan toimimisen Suomessa tuolloin mahdottomaksi. Tiusanen sai kutsun professoriksi Englantiin, mihin hän vastasi myöntävästi.

Tällainen konteksti kielipoliittista suomettumista käsittelevälle kirjoitukselle saattoi olla liikaa Kestoaiheille.
 
Tämän kielipoliittista sensuuria käsittelevän sivuston linkki lähetettiin lyhyen asiakirjoituksen mukana HS Kestoaiheisiin 6.9.2006. Kirjoitusta ja linkkiä ei julkaistu. Seuraavana päivänä Kestoaiheiden viestiketjua haravoidessa toimituksemme löysikin sen sijaan em. elokuussa sensuroidun tekstin Kestoaiheiden vanhemmasta, pitkälti toistasataa kirjoitusta sisältävästä  ketjusta "Kielilainsäädäntö ei perustu tasa-arvoon".

HS Kestoaiheissa näytään reagoivan sensuurisyytöksiin jollain tavalla, vaikkakin lähinnä muodollisesti. 

Keskustelunavaus siis 23.8.2006 otsikolla "Suomettuneisuuden perintö kielipolitiikassa":
 
"Suomettuneisuudella viitataan yleensä kylmän sodan aikaiseen
viestinten ja yhteiskunnallisen keskustelun itsesensuuriin, sekä poliittisiin tulkintoihin ja julkilausumiin. Tänä päivänä suurin osa kansastamme kokee ilmiön vähintään kiusallisena ja nolona. Niin pitkälle ei kuitenkaan ole tultu, että vanhat tavat olisivat vaihtuneet eurooppalaiseen vilkkaaseen julkiseen keskustelukulttuuriin ja täysin vapaaseen mielipiteen ilmaisuun. Menneen ajan henkeä edustavat omalla mielenkiintoisella tavallaan myös maamme eriskummallinen kielipolitiikka ja sen ylläpitämisen keinot.

Kielipoliittinen tasapainoilu on johtanut moniin suhteettomuuksiin ja suomenkielisten tappioksi kansalaisen valinnanvapautta rajoittaviin ja eurooppalaisen oikeuskäsityksen vastaisiin ratkaisuihin käytännön elämässä. Kielipoliittiset pelisäännöt ovat paikoin epäsuhdassa yhteiskunnan muiden, kansalaisten vapauksia koskevien, linjausten kanssa. Elämme omituista kielipoliittista "yya-aikaa".

Moderni ja monikulturisoituva yhteiskunta on jo tunnustanut yksilön oikeuden valita mm. henkilökohtaisen identiteettinsä rakennusainekset niin uskonnollisen kuin seksuaalisen suuntautumisen suhteen, vaikka nämä kaksi osa-aluetta perinteisine käsityksineen kuuluvat koko läntisen maailman arvoperustaan ja heijastuvat sitä kautta koko yhteiskunnan toimintaan.

Suomessa kansalaisen kieli-identiteetti ei kuitenkaan näytä olevan koskematon. Tässä meillä mennään metsään. Vaikka kieli itsessään on sosiaalinen ilmiö, kieli-identiteetti on aina yksiselitteisesti henkilökohtainen koskematon asia. Suomalaisena minulla on oikeus todeta, että ruotsinkieli ei kuulu millään tavalla omaan identiteettiini. Ei vaikka naapurissa asuisi ruotsinkielinen perhe. Tai edes silloin jos puolisoni olisi ruotsinkielinen.

"Kielisuomettuneisuuden" eräs ilmenemismuoto on sensuuri. Mediassa voi vaatia uskonnonopetuksen poistamista ja joululaulujen kieltämistä kouluissa, mutta pakollisen ruotsinkielen kyseenlaistaminen julkisesti on hyvin vaikeaa, useimmiten mahdotonta. Toistaiseksi elämme oudossa YYA-henkisessä oravanpyörässä, jonka pyörähtäessä katoaa lisäksi muutama päiväkotipaikka, lähikoulu ja vanhustenhoidon virka. Koska median omatunto kolkuttaa?"
 
 
"Painottunut historianopetus pois kouluista"
 
HS Kestoaiheisiin lähetetty keskustelunavaus, joka siirrettiin pian "piiloon" toisen, pitkän ketjun sekaan (08/2006). Ketjun otsikko on "Kielilainsädäntö ei perustu tasa-arvoon". Ketjussa on pitkälti toistasataa viestiä ja se on ollut välillä siirrettynä jonnekin Kestoaiheet-osaston hännille. Nyt ketjuun on yhdistelty muutamia kirjoituksia, ja se on tällä hetkellä (7.9.2006) Kestoaiheiden ensimmäisellä sivulla.

"
http://www.pakkoruotsi.net -uutispalstalla on koulujen ruotsinopetusta koskeva kirjoitus viime keväältä:

'Seminaari ruotsinopettajille Turussa

Ruotsalainen aika Suomen historiassa tulee tulevaisuudessa olemaan osa ruotsinopetusta suomenkielisissä lukioissa. Turussa on meneillään projekti "Ruotsiksi Turussa", jossa ruotsinopettajat ja historioitsijat tekevät yhteistyötä. Tämä projekti tullaan esittelemään kaikille Suomen ruotsinopettajille. (Internytt)'

Kieltenopetukseen kuuluu yleensä kieltä puhuvan väestön ja kulttuurin esittely. Poliittishistorialliset, tarkoitushakuiset historiantulkinnat on kuitenkin rajattava ulos kielenopetukseen kuuluvien tekstien sisällöstä. Varsinainen historian opettaminen ei kuulu kielenopetuksen piiriin. Suomen kouluissa tulee opettaa historiaa historiantunneilla, ja tarjota tosiasioita ja tulkintoja tieteellisestä ja objektiivisesta näkökulmasta. Kielenopetuksen historiaa koskevat osuudet tulee puolestaan hyväksyttää koulujen historianopetuksen opetussuunnitelmasta vastaavilla. Historian opetussuunnitelmista ja koevaatimuksista vastaavien tahojen tulee toimia tieteelliseltä ja kriittiseltä pohjalta.

Vastaavaa periaatetta noudattaen suomenkielen tunneilla voidaan tietysti kertoa yleissivistävästi koko kansan kielemme vaiheista ja haasteista, sekä siitä kuinka suomi koko kansan kielenä vihdoin sai sille kuuluvan virallisen kielen aseman. 

Muistelkaapa huviksenne 70-luvun koulukirjoja ja Neuvostoliittoa koskevaa oppisisältöä. Vastaavaa emme kai enää halua. "

"Sensuuri"

Alla oleva kirjoitus oli alunperin keskustelunavaus sensuurista, mutta kirjoitus siirrettiin pian osaksi toista ketjua (”Kysymyksiä presidentille ruotsinkielestä” Nm. Nysse, ketju aloitettu 28.9.06). Vaikka HS Kestoaiheiden sensuuri on jossain määrin viime aikoina lieventynyt, mm. mutta median toiminta ja sensuuri kielikysymyksessä on edelleen tabu. Sitä ei saa käsitellä itsenäisenä aiheena, vaan viestit joko jätetään julkaisematta tai hukutetaan vanhempiin ketjuihin.

HS:ssä hehkutellaan suomalaiseta sananvapauksesta toimittaja Anna Politkovskajan murhan jälkeen. 'Meillä on - toistaiseksi - voitu väitellä esimerkiksi sellaisista sanavapauskysymyksisät kuin saako poliisi puuttua mielenosoitukseen enne vai jäleen ikkunoiden kivittämsien' kertoo Saska Snellman näkökulmakolumnissaan 9.10.06 Miten on sitten pakkkoruotsin kritisointi ja sananvapaus? Kovin meillä sanomalehdissä ja tv kanavilla yksipuolisesti ylistetään ruotsinkielen ihanuutta ja tarpeellisuutta kun taas opposition ja toisinajattelijoiden äänet ja kirjoitukset vaiennetaan ja sensuroidaan. Surujen mielestä suomenkielisten harjoittama kritisointi ja pakkoruotsin poistaminen eli vapautuksen politiikka tuhoaa surujen sosiaalisen järjestyksen joka perustuu heidän mielestään heidän ylempään sivistyneisyyteen. He pitävät ruostinkielen ylivaltaa itsestäänselvyytenä. Eli suruilla on sananvapaus mutta valtaväesetöllä ei. ”

Nm. M.S. 19.10.2006 HS Kestoaiheet

Seuraava lainaus on vastaus edelliseen viestiin. Vastausta ei julkaistu.

"EU-direktiivin vastaista"

"Suomen media hurskastelee kauhistellessaan itänaapurin rajoitettua sananvapautta, mutta tukee kuitenkin kaikessa hiljaisuudessa EU-direktiivin vastaista kielipolitiikkaa. Vrt.

"The new anti-racism directive EC (2000/43) may put an end to the practice to force Finns to possess attributes of an ethnic group. 'In very limited circumstances, a difference of treatment may be justified where a characteristic related to racial or ethnic origin constitutes a genuine and determining occupational requirement, when the objective is legitimate and the requirement is proportionate. Such circumstances should be included in the information provided by the Member States to the Commission.' Thus the present Finnish way to demand almost perfect Swedish skills from all educated people and public servants is against the directive." (Lainaus: http://www.arthistoryclub.com/art_history/Pakkoruotsi)

Rasismin vastaisen direktiivin tekstiä kapulasuomeksi: ”Vain hyvin rajatuissa olosuhteissa kansanryhmän erilainen kohtelu voi olla oikeutettua silloin jos jokin kansanryhmän rotuun tai etniseen alkuperään liittyvä ominaisuus muodostaa aidon ja ratkaisevan työhön liittyvän vaatimuksen, ja tapahtua siten että kohtelun päämäärä on lainmukainen ja vaatimukset on suhteutettu tarpeen määrään. Tällaisista menettelyistä jäsenvaltioiden tulisi ilmoittaa komissiolle.”

RKP harjoittaa siis EU-kriteerien mukaan rasistista politiikkaa.

Se, että tasavallan presidentti kieltäytyy käytännössä kommentoimasta asiaperusteisesti Suomen epädemokraattisen kielipolitiikan tuotetta pakkoruotsia, on paitsi häpeällistä myös skandaali demokratian mallimaaksi julistautuneessa maassa.

Äänioikeuden kunniaksi järjestettävät juhlat on syytä siirtää siihen hetkeen, kun meidän määrällisen enemmistön ääni kuuluu kielipolitiikassa. "

Nm. korruptiota meilläkin
Lähetetty HS Kestoaiheisiin 11.10.2006 (julkaisematon kirjoitus)


Alla oleva kirjoitus lähetettiin HS Kestoaiheisiin 28.11.2006. Kirjoitusta ei julkaistu.

"Heikki Hellman: Mitä on kielidemokratia?"

"Tämänpäiväisessä Kanavalla kolumnissasi Kirjoitat asioita, jotka ottavat kriittiseen silmään. Kirjoitit: [i]"Vasta television digitalisointi teki kielidemokratian televisiossa mahdolliseksi."[/i]

Me asioita seuraavat tiedämme, että Suomessa ei ole kielidemokratiaa sen paremmin televisiossa, lehdistössä kuin kansanedustuslaitoksessakaan.

Et tuossa siteeraamassani lauseessa toki väitä, että kielidemokratia olisi oikeasti toteutunut, vaan viittaat sen mahdollisuuteen digitelevision kautta. Teet kuitenkin pari selkeää virhettä:

Käännät kielidemokratian näkökulman arkielämälle vieraasti kysymykseksi ruotsinkielisten ja heidän mediansa oikeuksista ja asemasta, [b]ikäänkuin demokratian toteutuminen televisiossa olisi kiinni FST:n ohjelmiston aseman turvaamisesta[/b]. Näinhän todellisuus ei mene. Kielilainsäädäntömme on myös varsin epädemokraattinen - sen soveltamista ei siis voi pitää demokratian mittarina.

[b]Television kielidemokratia on myös huomattavasti laajempi käsite[/b] kuin annat ymmärtää: Sen piiriin kuuluu myös suomenkielisen toimituksen mahdollisuudet ja tavat käsitellä kielipolitiikkaa, sekä kysymys FST:n rahoituksesta (nykyisellään liki 20% Ylen budjetista !!). Demokratiaan kuuluu myös kansalaiskeskustelun edesauttaminen tästä aiheesta. Kielipolitiikalle kriittinen enemmistön näkökulma ei nykyisellään kuulu demokratian piiriin, [b]eikä kyseessä ole viestintätekninen, vaan poliittinen kysymys. [/b]

Pari muuta kommenttia:

Käytät ilmaisua [i]"kaksikielinen kulttuurimme"[/i]. Tällaista ilmiötä ei kansallisella tasolla ole olemassa. [b]Kaksikielisyys on alueellinen ja yksilötason ilmiö. [/b]Suomi ei ole koskaan ollut kaksikielinen kuin tietyillä rajallisilla alueilla.

Kirjoitat: [i]"Maan virallinen kaksikielisyys on upea asia." [/i]Termi virallinen" kertoo jonkinlaisesta realismista, Suomihan ei ole reaalisesti kaksikielinen maa, eikä ole koskaan täyttänyt nykyistä eurooppalaista määritelmää kaksikielisestä maasta (jossa vähemmistön osuus väh. 20%). Lausahduksesi on silkka henkilökohtainen mielipide. Virallisen kaksikielisyyden "upeudesta" on myös vastakkaisia näkemyksiä, jotka voidaan perustella kestävästi enemmistön näkökulmasta (ks. http://www.pakkoruotsi.net ).

Tiedostat kirjoituksessasi suomalaisen kielipolitiikan kipupisteitä, mutta
kirjoitat kielidemokratiasta varsin kritiikittömästi, etten sanoisi propagandistin ottein.

Surullista."

Seuraava viesti poistettiin HS:n keskustelupalstalta:

"Pakkoruotsin todellinen päämäärä"

"Turha käydä debattia ruotsinkielisten edustajien/tahojen kanssa siitä, onko pakkoruotsille perusteita (kuuluuko ruotsi yleissivistykseen, onko pakkoruotsi välttämätön työelämän kannalta jne.jne.)

RKP ym. tahot tietävät, ettei pakkoruotsille ole rationaalisia perusteita. RKP näillä absurdeilla väittämillään vain välttää keskustelun, jottei totuus tulisi esille.

Opettaja Asseri Joutsimäki kirjoittaa OAJ:n ammattiosaston Opettaja-lehden numerossa 10/2004:

"...Jo 70-luvulla eräässä peruskoulukokouksessa, muistaakseni Jyväskylässä Peruskoulu 5-vuotta -seminaarissa, uskalsi eräs silloisen kouluhallituksen ruotsinkielisen osaston edustaja esittää pakollisuuden todellisen syyn, joka paljastaa, että alkujaankaan ei ole ollut kysymys koulujen kielipolitiikasta vaan yleisestä yhteiskuntapolitiikasta. Hän sanoi pakkoruotsista käydyssä keskustelussa jokseenkin sanatarkasti näin: "Suomen kaltaisessa maassa pienen vähemmistön on pakko oppia valtaväestön kieli eli suomi, jos haluaa työtä pienen kotipaikkansa ulkopuolelta - varsinkin ruotsinkielisellä rannikolla. Ruotsinkielisiltä lapsilta kuluu siihen valtavasti aikaa ja voimia, jos suomenkielisillä ei olisi tätä vastaavaa "rasitetta", he voisivat käyttää aikansa ja voimansa hyödyllisemmin esim. englantiin tai matematiikkaan, jolloin ruotsinkieliset lapset joutuisivat epäoikeudenmukaiseen asemaan."

"Nykyinen järjestelmä on pyritty rakentamaan mahdollisimman tasapuoliseksi. Sen periaatteena on vastavuoroisuus. Eli kun ruotsinkielisille on pakkosuomi, niin suomenkielisille on pakkoruotsi. Tämä on ns. reilua."
- Lars Dahl, Internetin keskustelufoorumeilla, 2006"





Turun kaupunki

Tiedote Turun kaupungin sivuilla: 

"26.9.2006
Keskustelupalsta toistaiseksi kiinni


Turun kaupungin internet-sivuilla toiminut yleinen keskustelupalsta on suljettu
tiistaista 26.9. lähtien toistaiseksi. Asiasta päätti kaupunginhallitus

kokouksessaan maanantaina. Kaupunginhallituksen mukaan keskustelupalstalle
lähetetyt viestit ovat sisältäneet siinä määrin epäasiallista ja loukkaavaa

kieltä, ettei palstan ylläpitäminen kaupungin sivuilla ole perusteltua.

Keskustelupalsta avattiin käyttöön marraskuussa 2005. Yhtenä tavoitteena oli
lisätä kaupunkilaisten kiinnostusta kaupungin päätöksentekoon ja lisätä

vuorovaikutusta kaupunkilaisten ja päättäjien kesken. Keskustelupalsta oli alusta
lähtien avoin kaikille kirjoittajille eikä viestejä tarkistettu.


Julkaisijan kannalta etukäteistarkistusten puute osoittautui kestämättömäksi.
Verkkojulkaisua koskeva laki sananvapauden käyttämisestä joukkoviestinnästä

määrää, että vastaavalla toimittajalla on vastuu julkaisun viestin sisällöstä.
Koska yleisen keskustelupalstan viestejä ei resurssien puutteessa ole voitu

tarkistaa etukäteen, on tämän valvontavelvollisuuden täyttäminen käytännössä
osoittautunut mahdottomaksi.


Tilanteen korjaamiseksi keskustelupalstan uudelleen avaamista voidaan harkita
vasta sen jälkeen, kun viestien tarkistaminen etukäteen on mahdollista.

Samalla selvitetään erilaisten tunnistautumisratkaisujen käyttöön ottamista.
Yleisen keskustelupalstan sulkemisen jälkeenkin kaupungin www-sivuilla voi

käydä keskustelua kahdella foorumilla, jotka sijaitsevat ympäristö- ja
kaavoitusviraston sekä kaupunginteatterin kotisivuilla. Näillä keskustelupalstoilla

julkaistaan vain sellaisia viestejä, jotka liittyvät ilmoitettuun aihealueeseen.

Lisätietoja:
Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Aleksi Randell
Yhteysjohtaja Mikko Lohikoski
Tiedotuspäällikkö Seppo Kemppainen"

Viesti Suomi24-keskustelussa
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=114&conference=1500000000000108&posting=22000000019855636




Havaintoja muilta verkkosivuilta

Kokoomuksen Kahvila Korvan keskustelu

Koomus sulki Kahvila Korva -sivujensa keskustelupalstan 12. helmikuuta 2007, keskustelupalstan täytyttyä Suomen kielipolitiikkaa kritisoivista kirjoituksista. Ylen ruotsinkielisissä Internytt-uutisissa sanottiin sulkemisen syyksi ruotsinkielisyydelle vihamieliset kirjoitukset. Todellisuudessa valtaosa kirjoituksista oli kuitenkin asiallisia. Ongelmaksi lieneekin koettu se, että kielipolitiikka dominoi keskusteluja. Muutoin koko keskustelupalstaa tuskin olisi suljettu, vaan yksittäiset asiattomat viestit olisi ollut helppo poistaa.

Poliittiset ja valtionhallinnon sivut


"2000-luvun alussa tapahtunutta:


1.Sfp sulki avoimet keskustelusivunsa muutamassa kuukaudessa kun sinne ilmestyi puolueen ideologiasta poikkeavia mielipiteitä.

2. Kokoomus sulki keskustelusta pois kielipoliittisia kirjoituksia kirjoittavat ja esti rekisteröitymisen.

3. Valtionhallinnon Otakantaa kansalaisfoorumia ei suljettu- siellä vaan ei saa enää keskustella;)
http://www.otakantaa.fi

4. Sfp:n nuorisojärjestö Svensk ungdom sulki myös vapaan keskustelun koska siellä kirjoitettiin emäpuolueen ideologiaa arvostelevia kirjoitusksia mm. Talalta.
http://www.svenskungdom.fi

5. Kalevassa yli vuoden kestänyt hyvin suosittu keskustelu pakkoruotsista torpattiin sivu-uudistyksen yhteydessä pois.
Ks.->Juttutupa

ps. Etelä-Suomen Sanomat ja Keskisuomalainen eivät sensuroi toistaiseksi mikäli pakkoruotsista kirjoitetaan."

Nimimerkki otsikolla "Puolueet sulkivat aikapian vapaa keskustelun" (www.suomi24.fi keskustelu 7.9.2006)

Suomi24.fi -keskustelu / Yhteiskunta / Kielipolitiikka

Nimimerkkikirjoitus, joka on poistettu keskusteluista:

"I am just wondering this bi-lingual system in Finland. I haven't seen enything like it anywhere else in the world - and I have lived in many places. I have lived here in Finland now for only a year but I have noted that

Swedish speakers here consider themselves somehow better people
than the Finns.


Is there really some kind of racist system in Finland, where the Swedes
are treated better than the Finns? For instance there seems to be
enormous quotas for the Swedes in the universities, in relation to the
number of Swedes. And many leading civil servants seem to be Swedes.
And Swedes in the lead in many of the biggist Firms in Finland.
I understand that even your president is a pro-Swede. And the Swedes
are always in the cabinet. Do they have a quota also there?


Does the majority of the Finns consider this fair? How is it possible?

Would somebody please explain the Swedish previlegium system,
as is seems really odd to anybody grown up in a democratic country?"


http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=2000000000000029&conference=4500000000000460&posting=22000000020103060&view_mode=flat_threaded



Viesti keskusteluissa 13.10.2006:

MIKSI JULKISET TIEDOT SENSUROITIIN
Kirjoittanut: SUOMI24 sivulta   13.10.2006  klo 08.22

"Palautetta Rinta-Jouppiin" on SENSUROITU tänäaamuna klo 8.10.

MIKSI:
Aloittaja oli refeoinut kahta tai kolmea julkista asiakirjaa:
1) Ruotsinkielisen säätiön virallista lahjoitusta suomenkielensä ruotsiksi muuttaneelle.
2) Yliopiston julkista väitöskirjailmoitusta.
3) Viittaus jollekin nettisivulle.


Iltalehti


Iltalehden verkkosivuilla oli pääkirjoitus RKP:tä koskeva pääkirjoitus ruotsalaisuudenpäivänä 6.11.2006. Tämän seurauksena keskustelusivuilla käytiin keskustelua ruotsinkielen asemasta Suomessa, ja se sisälsi runsaasti nykyiselle kielipolitiikalle kriittisiä kommentteja. Ketju poistettiin.  http://www.iltalehti.fi/keskustelu/search!execute.jspa

Create a Free Website