Kielipoliittinen sensuuri Suomen mediassa

"13.3.2006 Uutislehti 100 -lehden Internet-sivulla päivän kysymys kuului seuraavasti: "Pitäisikö Suomen olla yksikielinen?"
14.3.2006 Uutislehti 100 kirjoittaa: "Pahoittelemme lehtemme eilen julkaisemaa kysymystä, joka ei mitenkään edusta lehtemme linjaa."

Uutislehti 100 kuuluu SanomaWSOY-konserniin.

http://www.pakkoruotsi.net/media.shtml

Kaksi HS:n julkaisematta jättämää vastinetta:

1. "Pääkirjoitustoimittaja Erkki Pennaselle

Mainiossa mutta julkisuudessa vähälle huomiolle jääneessä teoksessaan "Viha etsii kohdetta" edesmennyt HS:n avustaja ja liittomme pitkäaikainen jäsen professori Kari Suomalainen lausuu Helsingin sanomista näin: "Lehtihän on oikeastaan Hufvudstadsbaladetin suomenkielinen painos". Luettuani Teidän (HS 2.9.) liittoamme solvaavan ja ruotsinkielisiä mielistelevän kirjoituksenne tulin entistä vakuuttuneemmaksi siitä, että professori Suomalaisen luonnehdinta Helsingin Sanomista on erittäin osuva.

Pentti Huttunen

Suomalaisuuden liitto pj."

---

2. "Kaikuja Ruotsin vallan ajalta

Kun luin rkp:n puheenjohtajan, ministeri Enestamin näkemyksen (HS 23/9) siitä, että ruotsin kieli kuuluu meidän suomenkielisten yleissivistykseemme, tulivat mieleeni Ruotsinvallan ajat. Silloinhan esi-isiemme päähän taottiin, että sivistynyt voi olla vain ruotsia osaava. Kun kansamme enemmistö oli haluton kieltä oppimaan, sitä pakkoruotsalaistettiin mm. määräämällä supisuomalaisille henkilöille ja paikkakunnille ruotsalaiset nimet. Nytkään ruotsi ei ole kovin suosittua, sillä suurin osa eli noin 70 % meistä haluaisi, että pakkoruotsi muutettaisiin vapaaehtoiseksi aineeksi.

Ministeri Enestamin kannanotto on lievästi sanottuna loukkaava, sillä se leimaa melkoisen joukon suomalaisia sivistymättömiksi eli kaikki ne, jotka eivät ole käyneet peruskoulua tai oppikoulua. Kuten muistettaneen ruotsihan tuli pakolliseksi kaikille vasta peruskoulun myötä. Jotakin kertoo enemmistön asenteesta sekin, että 82 % lukioistamme halusi päästä mukaan yo-tutkinnon rakennekokeiluun, jolloin esim. ruotsin kokeen voi jättää pois. Rkp:n kiivas vastustus kokeilun laajentamista kohtaan todistaa epäsuorasti, että pakkoruotsi siinäkin on kantona kaskessa.

Rkp ei voi iät kaiket estää kehityksen kulkua, vaan ennenpitkää pakkoruotsi joudutaan muuttamaan vapaaehtoiseksi aineeksi. Kun niin tapahtuu, suomalaisten sivistystaso ei laske siitä piirunkaan vertaa. Saattepa nähdä! Suomessa on voitava asua ja elää, opiskella, valmistua ammatteihin, tulla ylioppilaaksi ja päästä korkeakouluihin sekä julkisiin virkoihin ja toimiin ilman ruotsin kielen osaamistakin.

Pentti Huttunen

Suomalaisuuden liitto pj."

http://onet.tehonetti.fi/suomalaisuudenliitto/onet/vanhatsivut/vastine.htm

”Turun Sanomat julkaisi 19.5.2002 Turun ruotsalaisuudesta kokosivun artikkelin, joka mielestäni oli selvää tulossa olevan kielilain mielipiteenmuokkausta. Katsoin olevan tasapuolisuuden vuoksi paikallaan kirjoittaa artikkelille vastine, mutta sitä ei Turun Sanomissa jo pitkään vallinneen suuntautumisen mukaisesti tietenkään julkaistu.

Uuden kielilain junttaus alkoi

Sunnuntain 19.5. lehdessä julkaistu kokosivun pehmojuttu "Åbo: kaupunki Turussa" taisi jo olla piilotettua mielipiteenmuokkausta syksyllä eduskuntaan tulevan uuden kielilain puolesta. Jutulla haluttiin kai kertoa, kuinka onnellista onkaan kuulua ruotsinkielisiin, jotka elävät terveinä paljon suomenkielisiä vanhemmiksi, joita työttömyys ei vaivaa ja jotka toivat sivistyksen ja jopa kansallisromantiikankin Suomeen. Niin että miksi eläisit Suomessa reppanana suomenkielisenä! Unohda syntyperäsi ja tule onnellisten ankkalammikkoon!

Kirjoituksen voisi kyllä läpinäkyvässä hyssyttelyssään jättää omaan arvoonsakin, mutta ehkä muutama kannanotto on silti paikallaan.

Kirjoituksessa surraan, että "Täällä ymmärretään huonosti ruotsin kielen merkitys keskeisenä kilpailutekijänä". Todella, ruotsinkielisyydestä on huomattavaa hyötyä - ruotsinmaalaisille yrityksille, joita Turkuunkin on tullut viime vuosina useita, erityisesti vaatetusalan liikkeitä ja pankkeja. Ruotsalaisille tarjotaan täällä melkoinen kilpailuetu verrattuna suomalaisten yritysten mahdollisuuksiin toimia Ruotsissa. Yritykset voivat hoitaa koko toimintansa ja viranomaisyhteytensä omalla kotikielellään, ruotsilla.

Kun kirjoittajankin mukaan Turussa 70 % ruotsinkielisistä perheistä on kaksikielisiä, niin todella ruotsinkielisiä - tosin lähes aina myös suomea osaavia - onkin siis vain noin 1,6 %. Kirjoittaja suree, että ruotsinkielisillä ei ole Turussa määräänsä vastaavaa painoarvoa. Kuinka suuri sen pitäisikään olla? EU muuten pitää kaksikielisyyden rajana vähemmistön 20 %:n osuutta.

Kaksikielisyyden kustannuksista on tapana vaieta, mutta ne ovat koko maassa miljardiluokkaa ja yksin Turussakin varmaankin miljoonia euroja vuodessa, tarkkoja lukujahan ei ole saatavissa. Mutta esim. YLE:n budjetista ruotsinkielisen osaston osuus on noin 17 %. Suomenkieliset veronmaksajat siis rahoittavat suurimman osan ruotsinkielisestä ohjelmatarjonnasta. Ruotsinkieliset ovat viime vuosina muuttaneet strategiaansa ovelasti korostamalla nyt kaksikielisyyttä. Suomenkielisten olisi muututtava kaksikielisiksi. Tähän houkutellaan tarjoamalla ruotsiksi koulua käyville paremmat koulutusmahdollisuudet ja taloudelliset edut. Tässä siis keskeinen selitys em. artikkelin kirjoittajan ihailemille kouluvalinnoille: "Verrattomasti suurin osa näistä lapsista menee ruotsinkieliseen päivähoitoon ja kouluun." Jotkut suomenkieliset ovatkin tähän täkyyn tarttuneet ja aiheuttaneet lapsilleen ehkä pysyvän puolikielisyyden ja oman identiteetin hämärtymisen.

Kirjoittajan mielestä "vakiintuneen käsityksen mukaan" ruotsalaisia on asunut Suomessa jo vuosituhansia. Suomesta yritetään kai näin tehdä "vanha ruotsalainen maa" samaan tapaan kuin itänaapuri nimitti taannoin Viipuria "vanhaksi venäläiseksi kaupungiksi".

Ettei vain kävisi niin, että kielilain uudistuksessakin raha taas ratkaisee - mutta eivät veronmaksajien rahat.

Olli Porra
Turku ”

http://onet.tehonetti.fi/suomalaisuudenliitto/onet/vanhatsivut/vastine.htm