suomenhevostamma, rautias, 150cm syntynyt 30.06.2008, ei rekisterissä estepainotteinen, koulutustasohelppo B, 120cm kasvattanut Katvusto / nykyinen omistaja Kisshu, Katvusto |
|
|
Tintti, hienommin Tiikeriina KAT on yleisesti hyväkäytöksinen ja ihmisrakas neito. Tintti rakastaa olla esillä, joskus se vetää omaa showtaan tarhassa, jotta se varmasti huomataan. Ensiksi tamma vaikutti vaikealta ja omapäiseltä, mutta hetken kun tammaan tutustuin, löysin siitä aivan uusia puolia. Tintti on hyvin kiltti ja sanoisinko jopa yksinkertainen hevonen. Tamman erikoislaji on karkailu, sen perään saakin olla aina katsomassa. Laitumelta tai tarhasta hakiessa saa olla valppaana, jotta Tintti ei lähde rynnimään talliin ennen sinua.
Hoitotilanteessa Tintti on rauhallinen ja kiltti. Tamma nauttii yleisimmistä toimenpiteistä, mutta kavioiden putsaamista se inhoaa. Tamma nojaa koko painollaan juuri sille jalalle mitä olet puhdistamassa, se ajattelee että luovutat helpolla. Jos et kuitenkaan luovuta, vaan jatkat niin Tintti kyllä ymmärtää ettei siitä mitään apua ollut ja nostaa kavionsa loppujen lopuksi. Tinttiä ei tarvitse sitoa hoitamisen ajaksi kiinni, sillä se hermostuu siitä ja tamma on kuitenkin niin hyväkäytöksinen ettei ongelmia ilmene vaikka Tintti olisi irti karsinassaan. Mahan alustaa harjatessa Tintti saattaa luimistella tai kuopia maata, mutta se ei ikinä puraisisi ketään. Takajalkoja harjatessa saa olla varovainen, Tintti voi olla hieman arvaamaton ja yrittää potkaista. Satulan kanssa ei ilmene suurempia ongelmia, tamma saattaa joskus pyöriä, mutta huomautuksella Tintti seisoo taas kiltisti paikallaan. Satulavyöstä Tintti ei välitä, vaikuttaa siltä, että tammalle on yksi ja lysti onko se kiinni vai auki. Tintti ei siis pullistele turhia, joten satuloiminen on helppoakin helpompi toimenpide. Kuolaimet Tintti ottaa hyvin, mutta jos suitsija on lyhyt, tamma nostaa päänsä piruuttaan ylös, mutta tamma kuitenkin laskee päänsä melkein heti takaisin alas. Toisinaan Tintti saattaa piruuttaan purra hampaansa yhteen, ja odottaa että suitsijalla menee hermot, mutta loppujen lopuksi tamma kuitenkin aukaisee suunsa ja nöyrtyy. Taluttaessa Tintti on energinen, se pyrkii joskus jopa taluttajan edelle. Taluttajan täytyy olla tarkkana, jotta tamma ei ala hyppimään silmille.
Lastauksessa Tintti on rauhallinen, se kävelee suoraa päätä traileriin, vaikkakin vauhtia on toisinaan liiaksi. Kun on aika ottaa tamma ulos trailerista se käy kuumana ja peruuttaa äkkiä pois, joten ole varuillasi ettet jää Tintin jalkoihin. Eläinlääkärillä Tintti käyttäytyy hyvin, se ei ole ikinä pelännyt siellä. Eläinlääkäri onkin sanonut Tintin olevan oikea mallitamma. Kengityksessäkään ei ole ilmennyt ongelmia, kunhan tamma ensiksi suostuu nostamaan kavionsa. Kun kavio on saatu ylös, tamma pitää sen kiltisti ylhäällä loppuun asti.
Ratsastaessa Tintti on kevyt ja energinen. Tintillä on helpot askeleet, etenkin laukka on hyvin kaunista ja eteenpäin pyrkivää. Esteradoilla tamma menee lujaa, ja mikäli ratsastajaa ei vauhti haittaa, tamman kannattaa antaa mennä eteenpäinpykivästi, sillä silloin Tintti hyppää huomattavasti paremmin kuin lyhyestä laukasta. Yleensä Tintti ei pelleile ilmavarojen kanssa, vaikka se nostaakin jalkansa hyvin ja pudottaa hyvin harvoin. Jos ponnistuspaikka tulee liian lähelle, Tintti hyppää mitä ihmeellisemmän loikan. Yleensä tamman hypyt ovat kuitenkin tasaisia ja niissä on helppo pysyä mukana. Tintille pitää antaa esteellä tarpeeksi ohjaa, sillä se on hyvin herkkä suustaan. Tamma hyppää myös erikoisesteet hyvin, se ei kyttää mitään. Joskus kuitenkin tamma saattaa kieltäytyä ilman minkäännäköistä syytä, ja yleensä kieltäytymiset tulevat aivan odottamattomissa tilanteissa. Esteradoilla Tintti on myös hyvin ketterä, vaikka ei mikään ruipelo olekkaan. Kouluratsastuksessakin Tintti on hyvä, mutta sitä ei aina kiinnostaisi vääntää tylsiä kiemuroita, joten tamma saattaa joskus ilahduttaa ratsastajaansa parilla pukilla tai puskemisella ratsastajaa vastaan. Tammaa pitää taivutella todella syvään ja ajatuksen kanssa jotta se alkaa myötäämään, ja lopulta alkaa kulkea kauniissa peräänannossa. Maastoratsastuksessa Tintti on perusvarma ja energinen tapaus. Ratsastaja saa olla kuitenkin tarkkana, jottei tamman vauhti kiihdy hurjaksi, sillä jos Tintti innostuu kunnolla sitä voi olla vaikea saada hallintaan. Tamma ei kyttää maastoesteitäkään, se selviytyy niistäkin kunnialla.
Kilpailutilanteissa Tintti on energinen, ja utelias. Tammaa saa olla kokoajan pitämässä silmällä, sillä tilaisuuden tullen se lähtee varmasti tutustumaan uusiin seutuihin, ja niiden mieskatraisiin. Tammalle kannattaa kiinnittää punainen rusetti häntään, Tintti ei nimittäin tykkää jos toinen tulee liian lähelle. Esteradalla Tintti omistautuu täysin radalle, se kuuntelee ratsastajaa, mutta hermostuu todella herkästi, vaikka ratsastaja pidättää tammaa, ei saa jäädä vetämään, sillä silloin tamma ei hyppää eikä varsinkaan hidasta. Mitä isompia esteitä Tintti näkee, sen innokkaampi se on. Koulukilpailuissa tamma menee yleensä hyvin, mutta joskus se voi kusettaa ratsastajaansa ja vetää koko radan höpöksi.
| i. Kurittoman Leijonaraita KRJ-IV |
ii. Pohjantähti KTK-III |
iii. Pohjantoivo evm |
| iie. Iltatähti evm | ||
| ie. Pirtsakka WQ | iei. Räppääjä WQ evm | |
| iee. Pirpana WQ evm | ||
| e. Fiktion Vappu | ei. VIR MVA Ch Vilpertti | eii. K.P. Hirmu evm |
| eie. Leiditär evm | ||
| ee. Karkkihirmu SLA-II |
eei. Jännittävä Tietokonepeli evm | |
| eee. Vaahtoava Ulappa evm |
SUKUSELVITYKSEN KIRJOITTANUT YSTÄVÄLLISESTI BUZZ, KIITÄMME <3
Tintin isä ....
Leijonaraidan isä, eli Tintin isänisä Pohjäntähti oli upea suomenhevosorii. Tepoksi kutsuttu poika on jo kuollut valitettavasti. Silti elämänsä aikana Pohjantähti kerkesi kilpailla, menestyä ja saada jälkeläisiä. Teppo oli hyvin miellyttävä ratsastaa, kuvaili sen omistaja. Ori sai viettää hilpeät varsavuotensa Pohjan suomenhevostallissa, orin kasvattajalla. Sitten sen ostettiin ja sitä alettiin kouluttaa lisää. Pohjantähti menestyi esteradoilla erittäin hyvin. Se hyppäsi rataesteitä sataa senttimetriä, maastoesteitä yhdeksääkymmentä senttimetriä. Ori koulutettiin helppo A:n tasolle. Teppo kisasi kisauransa aikana niin esteitä, koulua ja kenttää. Sijoituskalenterin mukaan esteiltä sijoituksia olisi tullut huimat 51 kappaletta! Lisäksi kouluratsastuksesta 50 kappaletta ja kenttäratsastuksessa 8 kappaletta. Pullahevosena ei tämä ori ollut! Tepolla oli myös hyvä rakenne. Sitä käytettiin näyttelyissä ja esikantakirjaan ori pääsi kesäkuussa 2006. Varsinaiseen kantakirjaan Pohjantähti kantakirjattiin kolmannelle palkinnolle elokuussa 2006. Kisaeläkkeelle se jäi toukokuussa 2006. Sitten Pohjantähti vietti eläkepäiviään ja sai 4 jälkeläistäkin. Jälkeläisistä kolme on oreja ja yksi on tamma. Sen jälkeläiset ovat kaikki kilpailleet jonkun verran. Teppo oli 153 senttimetriä korkea ja se syntyi 16. elokuuta 2005.
Pirtsakka WQ on Tintin isänemä. Tuttujen kesken tätä tammaa kutsutaan ihan vain Sirpaksi. Sirpa on kauniin värinen, nätti ruunikko suomenhevostamma. Sillä on säkäkorkeutta 153 senttimetriä ja se syntyi 10. maaliskuuta 2006. Sen kasvatti Mauri & Eija Mätsälä. Pirtsakka WQ omistaa hyvin vauhdikkaan luonteen. Luonteeseen kuuluu myös hieman uteliaisuutta ja leikkimielisyyttä. Se on vahvasti estepainotteinen, mutta sillä kisattiin myös kouluratsastusta ja maastoesteitä. Kilpailukalenterissa on 35 kilpailua, niistä 9 on sijoituksia. Tamman koulutustaso on helppo A, rataesteitä se hyppää innokkaasti sataa senttimetriä ja maastoesteitä 80 senttimetriä. Este-, koulu- ja maastoesteratsastuksen lisäksi tamma kävi match showssa. Siellä se osallistui suomenhevostenluokkaan ja tuloksena oli sininen nauha/ruusuke. Sirpa on saanut kaksi varsaa, toinen niistä on ori ja toinen tamma.
Tintin emä Fiktion Vappu on kuvankaunis rautias perussuomalainen neiti. Tätä tammaa kutsutaan ihan vain Vapuksi. Vapun kasvatti Fiktio, mutta nykyään se asuu Tintin kanssa samalla tallilla, eli Katvustossa. Sitä voisi kuvailla adjektiiveillä pirteä ja jämäkkäkin tamma on. Ratsuna se on rehellin kaveri ja esteillä saattaa olla vähän rauhaton, mutta hyppää aina ilmavaran kera. Vappu on estepainotteinen, ja se on sijoittunut esteillä jopa 38 kertaa! Esteradoilla se on nähty niin 50 senttimetrin luokissa, kun myös 110 ja 120 senttimetrin luokissa. Esteiden lisäksi Vappu on käynyt kouluratsastuskilpailuissa ja sijoittunut helppo B-A -tasolla 4 kertaa. Myös kenttäratsastuskilpailuissa on tullut sijoituksia, 12 kappaletta. Kilpailuiden lisäksi Vappu on käynyt ahkerasti estevalmennuksissa, ei ihmekkään kun sijoituksia estekisoista on niin paljon tullutkin.
Vapun isä Vilpertti oli komea, punarautias suomenpienhevosorii. Ori menehtyi 15. heinäkuuta 2008. Se oli 140 senttimetriä korkea ja sen kasvatti Katvusto, missä ori eli koko onnellisen elämänsä. Luonteeltaan Vili tai Vilpertti oli rauhallinen, mutta kumminkin orimainen. Se oli erinomainen esteratsu ja sillä oli upea hyppytyyli. Ori olikin estepainotteinen. Esteradoilta sijoituksia tuli 33 kappaletta. Lisäksi se pääsi kokeilemaan kenttäratsastusta, jossa se sijoittui 11 kertaa! Vilpertillä oli hienon hyppytyylin lisäksi aivan erinomainen rakenne. Sitä käytettiin näyttelyissä, joissa se sai useita muotovalio- ja irtosertejä. Orille myönnettiinkin Virtuaalinen Muotovalio Champion -arvonimi joulukuussa 2007. Vilpertti ehti jättää jälkeensä seitsämän upeaa varsaa. Niistä 3 on tammoja ja loput, eli 4 oreja. Yksi suomenpienhevonenkin löytyy. Kaikilla Vilpertin jälkeläisillä on hyvä rakenne ja hyppytyylikin. Sen takia menestystä on monelle jälkeläiselle tullut esteratsastuskilpailuista.
Tintin emänemä Karkkihirmu on vaaleanrautias suomenhevostamma. Sitä kutsutaan Karkiksi ja Namuksi. Tamma on selvästi estepainotteinen ja se hyppääkin sataa senttimetriä ratana. Säkää siltä löytyy 156 senttimetriä. Karkki syntyi 29. elokuuta 2008 ja sen on kasvattanut Heikki Mättönen, Suomi. Luonteeltaan Namu on yleisesti melko kiltti, mutta se on vähän säikkykin. Ratsuna se on ihan ookoo ja tamma nauttii usein esteistä. Se hyppääkin aina ilmavaran kera. Tamma on kisannut esteillä erittäin hyvällä menestyksellä, sijoituksia on kertynyt 36 kappaletta. Lisäksi sillä on kokeiltu kenttäratsastusta, jossa se on sijoittunut kerran. Se jäi ansaitulle kisaeläkkeelle marraskuussa 2007. Jälkeläisiä Karkkihirmulla on viisi kappaletta. Kolme niistä on tammoja ja kaksi oreja. Lähes kaikki sen jälkeläiset ovat kisanneet esteillä. Tamma itse saavutti SLA-III -palkinnon.