Fiktion Fauna

kuvat © EK

Perustiedot Fiktion Fauna, tuttujen kesken Fauna,Fanni.. suomenhevostamma, rautias, 149cm Faunaa ei ole rekisteröity. syntynyt 12.06.2008 koulupainotteinen, koulutustaso Helppo A, 100cm kasvattanut Milja M., Fiktio / nykyinen omistaja Kisshu, Katvusto Tavoite: KRJ / YLA tilaisuudet

Ikääntyminen VHKR, yksi vuosi kestää 30,41 IRL päivää. 5 vuotta - 09.11.2008 6 vuotta - 09.12.2008 7 vuotta - 08.01.2009 8 vuotta - 07.02.2009 9 vuotta - 09.03.2009 10 vuotta - 08.04.2009 11 vuotta - 08.05.2009 12 vuotta - 07.06.2009 13 vuotta - 07.07.2009 14 vuotta - 06.08.2009 15 vuotta - 05.09.2009

Luonne

Luonteen Fannille on kirjoittanut ystävällisesti Henuli

Fiktion Fauna, kavereille vaan Fauna tai Fanni, miten kutsua halutaan. Tamma yrittää esittää aina kovista, mutta pohjimmiltaan se yrittää kuitenkin aina miellyttää johtajaansa, eli ihmistä. Se näyttää usein tarhassa ja karsinassa hapanta naamaa kaikille, jotka uskaltautuvat sen yksityiselle alueelle, ja on mielellään pomottamassa pikkulapsia itkien ulos karsinasta. Kun Fannille tosiaan näyttää kaapin paikan, ja uskaltaa käyttäytyä johtajan elkein, alkaa tamma vähitellen luopua happamasta ilmeestään ja totella kuin pieni koiranpentu. Lastaus on Fannille helppoa hommaa, sillä sitä on kuljetettu autossa jo ihan varsana, eikä sillä ole autoilusta huonoja kokemuksia. Autoon mennään, ja autosta tullaan AINA ryminällä.

Hoitotoimissa, kuten jo tuli sanotuksikin, yrittää pitää kaikki ihmiset ulkona karsinastaan luimistelemalla, mutta kun tietää käyttäytymisen olevan vain teatteria, uskaltaa varmasti mennä sisään. Vaikka Fanni luimii, niin se ei ikinä ole toteuttanut uhkauksiaan, eli purrut tai potkinut ketään. Itseasiassa se taitaa pitää harjauksesta, koska välillä unohtaa esittävänsä kovista, ja sulkee silmänsä ja hörähtää, kunnes muistaa taas roolinsa. Hyvä temppu millä saat Fannin unohtamaan luimistelun, on pitkät rapsutustuokiot, joita tamma ehdottomasti rakastaa! Sillä, jos jollain, saat tammasta ainakin hetkellisesti ystävättären. Fanni antaa harjata hiiskumatta jokaisen kohdan karvapeitteestään, myös pään ja mahanalusen, jotka ovat usein herkkiä kohtia. Se nostaa myös jalkansa, jos hoitaja päättää nostaa ne, muuten ei. Kukapa nyt ilmaiseksi jalkojaan nostaisi? Ei Fanni ainakaan. Varusteet saa puettua tamman päälle, mikäli sen pään vieraan uskaltaa mennä. Satulaa laitettaessa pysyy hyvin aloillaan, eikä hyöri, mutta ehkä ainoana ongelmana on satulavyön kiristäminen, jos käsivoimia ei hoitajalta löydy. Fanni nimittäin osaa pullistella. Siitä oikein huomaa, kun se vetää mahansa täyteen ilmaa, ja tekee näinollen mahavyön kiristäjäksi joutuneen ihmisen homman vaikeaksi. Suitsien kanssa ei yleensä ole suurempaa vaikeutta, sillä toisinaan tamma oikein hamuaa kuolaimet suuhunsa, - en kyllä tiedä miksi. Se pitää päänsä alhaalla, eikä riepottele isoja,- eikä pikkulapsiakaan ilmassa, kun he yrittävät saada niskahihnaa Fannin korvien taakse. Päinvastoin tässäkin. Tamma oikein laskee päänsä alas - joskus liiankin alas - kun kuolaimet ovat suussa, ja odottaa hiiskumatta, että kaikki hihnat ovat kiinni, ja kaikki on valmista lähtöön.

Ratsuna Fanni osaa olla kuin kaksi erilaista hevosta; laiska ja haluton, sekä innokas yrittäjä. Kun nouset sen selkään, niin se seisoo aina hyvin kiltisti paikallaan, vaikka olisi energisellä päälläkin. Laiskoina päivinä sitä saa olla heti alkutunnista läpsimässä raipalla takamukselle, kun taas reippaina päivinä raippa kannattaa jättää suosiolla talliin, jos ei halua kokea suomitamman vahtia! Fanni on mukavan osaava, ja hyvällä johtajalla kulkee kauniisti muodossa, lennokkain askelin. Aloittelijan kanssa menee sitten taas varovaisesti, niin, ettei pieni ratsastaja varmasti horjahdakaan satulassa. Fanni omaa tasaisen käynnin, ja tahdikkaan ravin ja laukan. Tosin, huonommat ratsastajat saattavat heilua ravissa pahoinkin! Tosin, välillä tamman pompottavaan raviin auttaa se, että ajaa Fannia hieman enemmän eteen, ja tietenkin se tuttu lause "rentoudu itse istumaan satulaan". Jos kumpikaan näistä ei auta, niin hyvää hyppelytuntia - ilman esteitä! Esteratsuna Fanni ei ole yhtä "hyvä", kuin koulussa, sillä se välillä säikkyy ties minkälaisia juttuja estunneilla, vaikka muuten se on niin rauhallinen. Kyllä sillä ponnua riittää, siitä ei ole ollenkaan kysymys. Sen kanssa täytyy vaan olla itse rauhallinen, tehdä asiat järjestelmällisesti ja kannustaa sitä värikkäille esteille "vähän" enemmän. Varsinkin kaikki vesihaudat, värikkäät kuvioinnit ja esteen vieressä olevat porsaskoristeet ovat niin hirvittäviä, että pakkohan ne on yrittää välttää - keinolla millä hyvänsä.

Kisojen alla, ja kisapaikalla Fanni aistii ilmassa olevan jännityksen, ja hermoilee aina itsekin. Ja vaikka kisat olisivat omalla tallilla, silti se ei jaksa rauhoittua. Sitä täytyy olla kokoajan rauhoittelemassa joko karsinassa taputellen, tai kävelyttäen, jotta se ei riehaannu kokonaan... Mutta yleensä tässä kohtaa tapahtuu ihme. Radalle mentäessä (siis kouluradalle) Fanni unohtaa hermoilunsa ja oivaltaa, että "ahaa, työtähän tässä oltiinkin menossa tekemään" ja lopettaa ylimääräisen poukkoilun, ja keskittyy jokaiseen ohjeeseen jonka selässä istuja antaa. Tosin, tätä ei tapahdu estekilpailuissa, joissa tamma yleensä tekee juuri päinvastoin, kuin mitä selässäistuja tarkoittaa.

Sukutaulu

i. Julma-Jannu KIR	ii. Keijulammen Petturi KRJ III, SLA-II, YLA 2	iii. VIR MVA Ch FNS Eepos
		iie. VIR MVA Ch Hämypuron Mehiläisprinsessa KTK-II
	ie. Aurinkokujan Heinänuha	iei. P.O. Kuparikolikko
		iee. Hippiina KIR
e. Sannin Sorja	ei. Viritys TUM KRJ III, YLA2, SLA-II	eii. Samooja TK
		eie. Virkku L
	ee. Ch Hallapuron Silja KTK-II, YLA2, KRJ II, SLA-I*	eei. Haavelaakson Kaipuu
		eee. VIR MVA Ch Yaven Illuusia KTK-III

Kilpailukalenteri

alkaa kilpailemaan 3-4 vuotiaana

Päiväkirja