virtuaalihevonen

takaisin edelliselle sivulle | Aweian hevoset-sivulle | Aweian pääsivulle

Olin myymässä omaa trakehnerkasvattiani, kun demsi, Willoughbyn omistaja ilmestyi paikalle. Hän oli muuten kiinnostunut varsasta, mutta se oli estepainotteinen ja hän itse kun kilpailee enimmäkseen kouluratsastuksessa. Siinä sitten juttelimme tilausvarsoista ja muista, kunnes demsi kysyi olisinko kiinnostunut hienosukuisista suomalaisista puoliverisistä. Kävin sitten niitä katsomassa ja ihastuin heti Sariin. Niinpä teimme sopimukset ja lupasin tulla hakemaan Sarin, kunhan se olisi vieroitettu.

Sari on perinyt hyväluontoisuutensä emältään ja sehän on hyvä. Sen lempeyden takaa löytyy myös jekkuileva ja ilkikurinen tamma. Sari keksii kepposia niin ihmisille, kuin muillekin hevosille. Siitä huolimatta se tulee toimeen kaikkien kanssa ja ystävystyy helposti. Se ei pidä riidoista ja lähtee heti pois paikalta, kun aavistaa, että kohta voi alkaa tappelu. Siksi voimmekin päätellä, että Sariakin ilkeämmät hevoset voivat haukkua häntä mameroksi. Tällaisista Sari ei kuitenkaan lannistu.

Sari pitää siitä, kun sitä hoidetaan. Joskus alahuulikin saattaa alkaa lerpsua. Hoitamisessa mikään ei tuota Sarin kohdalla ongelmia, se antaa harjata joka paikasta, nostaa kaviot kiltisti ja pitää niitä ylhäällä niin kauan kuin on tarvis ja tamman peseminenkin sujuu ilman mutinoita.

Ratsastaessa tamma on hyvin vauhdikas. Sari on hyvin herkkä, joten se tarvitsee rauhallisen ja pehmeäkätisen ratsastajan. Pimeällä tamma saattaa säikkyä mörköjä ja etenkin maastossa niitä saattaa olla joka puolella, päivälläkin. Tamma on haka kouluratsastuksessa. Neiti menee upeasti grand prix tason liikkeet. Kilpailuissa neiti saattaa aluksi hermoilla, mutta kentälle päästyään rentoutuu. Jos kisat ovat menneet hyvin, se keimailee oreille.

© Aweia 2007-2009 / taustakuva © Squidfingers