Laran masu alkaa olla aika "valmis". Pennut liikkuvat vilkkaasti, tuntuu olevan pikkuisilla ahdasta mamman masussa. Aika helppo on välillä erottaa kunkin pennun paikka, mutta määrää en kyllä uskalla veikata. Jos jotain on sanottava, niin neljältä näyttää.
Lara syö hyvin pieniä annooksia ja usein. Itseasiassa se on lakkaamatta pyytämässä lisää ruokaa. Herään pari kertaa yössä antamaan Laralle raksuja - raksurasia on tyynyni vieressä ja Lara komentaa kun haluaa syödä. Ikävä kyllä meillä ei voi pitää ruokaa jatkuvasti saatavilla, sillä pojat, Hanibal ja Attila ovat myös omasta mielestään hyvin tiineinä ja tarvitsevat ruokaa siinä missä Larakin. Pojat ovat kyltymättömiä ahmatteja penturuuan edessä.
Iltaisin mamma tulee kovasti syliin hyvänäpidettäväksi ja sillloin saan shiatsu-hierontaa by Laran pennut kun pienet pistävät menemään masussa. Sileän turkin läpi näkyy hyvin kuin pennut liikkuvat.
Pentulaatikko on saanut emon hyväksynnän ja Lara käykin iltaisin ahkerasti sisustamassa "lastenhuonetta" ja tekemässä pesää pennuille.
Laran esikoisen, Haltian mamman avustuksella saatiin tuoreita masukuvia.
Laran ja Masin treffit onnistuivat ja nyt Laran masu kasvaa ihan silmissä. Lara ultrattiin 14.11 ja ell Markus Kiili löysi heti kaksi pientä kissan alkua vierekkäin. Tarkkaa määrää ei lähdetty selvittämään, riitti että tiedetään pentuija olevan tulossa. Pentujen sijoittuminen hyvin lähelle toisiaan emon kohdussa kielisi siitä, että tulokkaita voi olla aika montakin. Ensimmäisen pentueen pääluku, 5 olisi kyllä ihan tarpeeksi.
Tulossa voi olla marmoreita tai ruskeatäplikkäitä, myös lumivärit ovat mahdollisia, iskä-Masi kun kantaa lumen ja on itse marmori. Larasta ei voida olla varmoja kantaako naamion ja marmorin vai ei. muutaman viikon kuluttua olemme sitten viisaampia.
Emo voi hyvin, ruoka maistuu ja paino kohoaa. Punnitsin Laran sunnuntaina 24.11, Olin ollut viikonlopun Turokin näyttelyssä assaroimassa ja näytti siltä, että Lara olisi vallan hurjasti kasvattanut vatsaansa parissa päivässä. Edelliseen punnitukseen painoa olikin kertynyt mukavasti yli 200 g. Kokonaislisäystä on tullut jo yli 600 g lokakuisista treffeistä.
Paitsi emoksi, Lara on mahdollisesti tulossa mummuksi, kypsässä kolmen vuoden iässä. Laran tytär Bea on astutettu kaksi viikkoa sitten ja pitää nyt vielä jonkin aikaa jännityksessä tärppäsikö. Peukut pystyssä Bealle!
Meidän bengalipojathan on siis leikattu kypsässä 5 kuukauden iässä. Tästä seikasta huolimatta pojat tiesivät välittömästi, kun Laran ensimmäinen juoksu alkoi, mitä sille huutavalle tytölle täytyy tehdä. Siis tietysti sitä pitää pitää tiukasti kiinni niskasta ja talloa takajaloilla. Ja pitä vähän hyvänä, pestä huomioida ja kulkea perässä.
Hannibalilla on The Nenä. Erehtymättömän tarkasti se havaitsee milloin viihdytysjoukkoja tarvitaan. Hannibal on kasvattajansa sanoilla ilmaistuna melkonen tryffelinetsijä. Jo muutama päivä sitten, lauantaina Hannibal alkoi kokeilla onneaan. Vielä sunnuntainakin vastaanotto oli hieman .... nihkeä. Maanantai-iltana alkoivat osat vaihtua, saalistajasta alkoi tulla saalis ja keskiviikkoon mennessä sekä Hannibal ja Attila ovat saaneet leikkiä kollia ihan tarpeekseen.
Torstaina Lara pääsee tapaamaan Masia, tampesterilaista tosikollia, josta toivottavasti tulee Laran toisten pentujen isä!
