FI*Alcarinqua

Vuonna 2004 meille tulivat ensimmäiset bengalimme SiruCats kissalasta Tampereelta, pojat Hannibal ja Attila. Olin jo pitkään haaveillut omasta bengalista ja omasta kissasta niin kauan kuin saatoin muistaa. Alkuvuodesta 2006 saapui Lara sijoitukseen samalta kasvattajalta. Vielä tässä vaiheessa minulla ei ollut halua oman kasvatuksen aloittamiseen ja sovimme, että Laralle suunnitellaan kaksia pentuja, jotka syntyvät täällä meillä. Jossakin ensimmäisen ja toisen pentueen välillä ajatus omasta kasvatusohjelmasta alkoi muhia ja lopulta haimme oman kasvattajanimen vuoden 2009 lopussa. Kasvattajanimen takana olen minä, Katja Patrikainen ja avopuolisoni Jukka Matilainen. Asumme täällä Keski-Suomessa, Jyväskylässä.

Kasvatuksemme on pienimuotoista, emme halua kasvattaa kotona asuvien kisosjemme määrää kovin suureksi ja toisaalta, kissamme ovat perheenjäseniämme, eikä niitä myydä uusien tulokkaiden tieltä. Luotettavien sijoituskotien etsiminen onkin meille hyvin tärkeää.

Pyrimme kasvattamaan terveitä, hyväluonteisia bengaleita, nämä kaksi seikkaa ovat etusijalla. Kaikki jalostukseen käytettävät kissat ovat Felv ja fiv negatiivisia, PK-def testattuja, sekä niiden sydämet ultrataan vuosittain. Ulkomuodoltaan ihanteellinen bengali on minulle voimakasluustoinen, sopusuhtainen kissa, jolla on voimakas kontrasti, satunnaisesti asettunut horisontaalinen kuvio ja silkkinen, turkki ja vaalea vatsa. Ihannekissani liikkuu kuten pieni villikissa, se on valpas, eloisa ja ihmisrakas.

Olen harrastanut kissanäyttelyitä vuoden 2004 alusta asti, aluksi Attilan kanssa, sitten ilman kissaa assistenttina, Attila ei oikein innostunut yhteisestä harrastuksesta. Jossakin vaiheessa eksyin mukaan Keski-Suomen rotukissayhdistyksen toimintaan ja toimin nyt toista kautta yhdistyksen puheenjohtajana. Laran ja Bertan kanssa olemme kiertäneet näyttelyitä ahkerasti, mutta edelleen käyn myös ilman kissaa assistenttina.