Attila
Perustietoja Attilasta
syntynyt: 24.9.2003
virallinen nimi: PR SiruCats Neeraj
titteli: Premior
sukuluoli: uros, kastraatti
sukutaulu
rotu ja väri: bengali, himalajanaamio ruskeatäplikäs
paino: 6.5 kg
Attila on meidän yllätyskissamme. Olimmehan aluksi ottamassa vain yhtä kissaa, koska eihän normaaleilla, järkevillä ihmisillä VOI olla useampaa kisaa kuin yksi, eihän. No, näin siinä sitten kävi. Olin kertonut kasvattajalle, että olisin kiinnostunut myös käymään näyttelyissä kissani kanssa ja koska kasvattaja arveli, että Hannibal ei ehkä viihtyisi näyttelyssä, hän tekin meille tarjouksen, josta oli mahdoton kieltäytyä. Meille tarjottiin myös Hannibalin lumiväritteistä veljeä, Neerajta. Asiaa piti miettiä ja sovimme, että soitan seuraavana päivänä mitä päättäisimme. No, aikaa kului ehkä vajaat 5 minuuttia kun soitin takaisin ja sanoin, että haluamme molemmat. Kuka tälle voisi sanoa ei?
Kuva/picture Sirpa Järnberg
Niinpä meille tuli sitten kaksi kissaa samalla kertaa, eikä sitä päätöstä ole tarvinnut kertaakaan katua. Kahden kissan kanssa on kolmin verroin hauskempaa ja samalla vaivalla ne hoitaa kuin yhdenkin.
Attila on valloittava tapaus, leikkisä, hellä ja kuten myös veljensä, fiksu kissa. Attilasta on kuoriutunut viime aikoina sylikissa vailla vertaa. Attila on hurja spurttailija ja kova painimaan, ehdottomasti painikuningas meidän kissalaumassamme. Attila on mahdottoman hauska ja ilmeikäs kissa ja sillä on huikea varasto erilaisia ääniä, tuhahduksia, jodhausta, mouruntaa ja se pikkuinen "miu", joka ei tunnu ollenknaan sopivan tähän isoon, raamikkaaseen kissaan. Tällä hetkellä Attilalla on painoa 6.6 kiloa, mikä on juuri sopivasti tuohon kissaan. Attilalla onkin kadehdittava kyky syödä sopivasti, velipojalle taas ruoka maittaisi vähän liiankin hyvin, samoin emännälle!
Attila on väriltään himalajanaamio ruskeatäplikäs, noin lyhyesti ja ytimekkäästi. Suuressa maailmassa tuota väriä kutsutaan Seal lynx pointiksi. Epävirallisesti lumitäplikkääksi, onhan Attilakin melkoinen lumilepardi!
Lumiväritteisen "lynxin" silmät ovat siniset, niin myös Attilalla, joskin vaalean siniset. Attilalla on ns. mielialasilmät, väri vaihtelee lemmikinsinisestä harmaaseen. Attilan valttikortti on sen upea kuvio, kontrasti, pehmeä turkki ja valtava määrä glitteriä, bengalin omaa turkin kimallusta. Attilan glitter on kristallista kimmellystä. Attila on kaikenkaikkiaan melkoisen komea näky, varsinkin kun se ottaa "Iso kissa" kävelytyylin käyttöön. Se näyttää täsmälleen suurelta kissapedolta, takajalat hieman etujalkoja korkeammat, lavat liikkuvat rennon letkeästi kuin leijonalla.
Näyttelyura on tältäkin kissalta jo ohitse, jätimme sen suosiolla Premior-titteliin, ulkomaan reissaus ei oikein innostanut, kun Attila ei juurikaan nauti matkustamisesta. Kissojen ehdoillahan näissä asioissa pitää mennä. Välillä kyllä harmittaa, tuo poika kun vain komistuu!
Attila on reipas valjaskissa. Kun olemee jossakin mukavassa ulkoilupaikassa, kissa ikäänkuin unohtaa ihmisen siellä narun toisessa päässä ja keskittyy hajuihin, ääniin ja ulkoilman tuntuun. Pieni sadekkaan ei Attilaaa haittaa, kun on jännittävää tutkittavaa.
Attilan ulkoilutyylinäyte
Attilasta on sukeutunut viimeaikoina melkoinen sylikissa. Ja kuten kaiken muunkin mitä Attila tekee, myös tämän syliasian herra tekee täysillä kun hommaan ryhtyy. Attila ei ole sylissä joka hetki, ei edes päivittäin, mutta kun sylipula iskee, se iskee kunnolla. Katti jumittuu tuntukausiksi syliin. Ja kun kyseessä ei kuitenkaan ole ihan mikään pikkuinen kissimirri ja tälläkin kissalla on melkoinen lämmöntuotantokapasitetti, siinä on ihmisalusta joskus helisemässä. Mutta lämmin, pehmonen kehräävä kissa sylissä on jotain niin ihanaa, että ihan milellään sitä kärsii pienestä epämukavuudesta!
Attila on herkkusuu, se mielellään kokeilee uusia makuja, jäätelö, juusto, meksikonpata... Attila on hyvä hiipimään salaa lautasen ääreen ja ihan pikkaisen maistamaan. Kerran Attila pihisti salaatistani oliivin. Se osoittautui mainioksi leluksi, kunnes ahmatti päätti maistaa. Jatkossa ovat oliivit saaneet olla rauhassa, kissa osaa muuten sylkeä pahaa makua suustaan, ainakin Attila osaa!
Pintapuolisesti tarkasteltuna näyttää siltä, että Lara on lauman pomo, mutta oikeasti se on Attila. Attila antaa Laran kukkoilla tiettyyn pisteeseen asti, mutta viimeisen sanan sanoo aina Attila. Aivan kuin se pitäisi Laraa vielä vähän kakarana, jonka ei tarvitse noudattaa ihan samoja pelisääntöjä kuin aikuisten.
syntynyt: 24.9.2003
virallinen nimi: PR SiruCats Neeraj
titteli: Premior
sukuluoli: uros, kastraatti
sukutaulu
rotu ja väri: bengali, himalajanaamio ruskeatäplikäs
paino: 6.5 kg
Attila on meidän yllätyskissamme. Olimmehan aluksi ottamassa vain yhtä kissaa, koska eihän normaaleilla, järkevillä ihmisillä VOI olla useampaa kisaa kuin yksi, eihän. No, näin siinä sitten kävi. Olin kertonut kasvattajalle, että olisin kiinnostunut myös käymään näyttelyissä kissani kanssa ja koska kasvattaja arveli, että Hannibal ei ehkä viihtyisi näyttelyssä, hän tekin meille tarjouksen, josta oli mahdoton kieltäytyä. Meille tarjottiin myös Hannibalin lumiväritteistä veljeä, Neerajta. Asiaa piti miettiä ja sovimme, että soitan seuraavana päivänä mitä päättäisimme. No, aikaa kului ehkä vajaat 5 minuuttia kun soitin takaisin ja sanoin, että haluamme molemmat. Kuka tälle voisi sanoa ei?
Kuva/picture Sirpa Järnberg
Niinpä meille tuli sitten kaksi kissaa samalla kertaa, eikä sitä päätöstä ole tarvinnut kertaakaan katua. Kahden kissan kanssa on kolmin verroin hauskempaa ja samalla vaivalla ne hoitaa kuin yhdenkin.
Attila on valloittava tapaus, leikkisä, hellä ja kuten myös veljensä, fiksu kissa. Attilasta on kuoriutunut viime aikoina sylikissa vailla vertaa. Attila on hurja spurttailija ja kova painimaan, ehdottomasti painikuningas meidän kissalaumassamme. Attila on mahdottoman hauska ja ilmeikäs kissa ja sillä on huikea varasto erilaisia ääniä, tuhahduksia, jodhausta, mouruntaa ja se pikkuinen "miu", joka ei tunnu ollenknaan sopivan tähän isoon, raamikkaaseen kissaan. Tällä hetkellä Attilalla on painoa 6.6 kiloa, mikä on juuri sopivasti tuohon kissaan. Attilalla onkin kadehdittava kyky syödä sopivasti, velipojalle taas ruoka maittaisi vähän liiankin hyvin, samoin emännälle!
Attila on väriltään himalajanaamio ruskeatäplikäs, noin lyhyesti ja ytimekkäästi. Suuressa maailmassa tuota väriä kutsutaan Seal lynx pointiksi. Epävirallisesti lumitäplikkääksi, onhan Attilakin melkoinen lumilepardi!
Lumiväritteisen "lynxin" silmät ovat siniset, niin myös Attilalla, joskin vaalean siniset. Attilalla on ns. mielialasilmät, väri vaihtelee lemmikinsinisestä harmaaseen. Attilan valttikortti on sen upea kuvio, kontrasti, pehmeä turkki ja valtava määrä glitteriä, bengalin omaa turkin kimallusta. Attilan glitter on kristallista kimmellystä. Attila on kaikenkaikkiaan melkoisen komea näky, varsinkin kun se ottaa "Iso kissa" kävelytyylin käyttöön. Se näyttää täsmälleen suurelta kissapedolta, takajalat hieman etujalkoja korkeammat, lavat liikkuvat rennon letkeästi kuin leijonalla.
Näyttelyura on tältäkin kissalta jo ohitse, jätimme sen suosiolla Premior-titteliin, ulkomaan reissaus ei oikein innostanut, kun Attila ei juurikaan nauti matkustamisesta. Kissojen ehdoillahan näissä asioissa pitää mennä. Välillä kyllä harmittaa, tuo poika kun vain komistuu!
Attila on reipas valjaskissa. Kun olemee jossakin mukavassa ulkoilupaikassa, kissa ikäänkuin unohtaa ihmisen siellä narun toisessa päässä ja keskittyy hajuihin, ääniin ja ulkoilman tuntuun. Pieni sadekkaan ei Attilaaa haittaa, kun on jännittävää tutkittavaa.
Attilan ulkoilutyylinäyte
Attilasta on sukeutunut viimeaikoina melkoinen sylikissa. Ja kuten kaiken muunkin mitä Attila tekee, myös tämän syliasian herra tekee täysillä kun hommaan ryhtyy. Attila ei ole sylissä joka hetki, ei edes päivittäin, mutta kun sylipula iskee, se iskee kunnolla. Katti jumittuu tuntukausiksi syliin. Ja kun kyseessä ei kuitenkaan ole ihan mikään pikkuinen kissimirri ja tälläkin kissalla on melkoinen lämmöntuotantokapasitetti, siinä on ihmisalusta joskus helisemässä. Mutta lämmin, pehmonen kehräävä kissa sylissä on jotain niin ihanaa, että ihan milellään sitä kärsii pienestä epämukavuudesta!
Attila on herkkusuu, se mielellään kokeilee uusia makuja, jäätelö, juusto, meksikonpata... Attila on hyvä hiipimään salaa lautasen ääreen ja ihan pikkaisen maistamaan. Kerran Attila pihisti salaatistani oliivin. Se osoittautui mainioksi leluksi, kunnes ahmatti päätti maistaa. Jatkossa ovat oliivit saaneet olla rauhassa, kissa osaa muuten sylkeä pahaa makua suustaan, ainakin Attila osaa!
Pintapuolisesti tarkasteltuna näyttää siltä, että Lara on lauman pomo, mutta oikeasti se on Attila. Attila antaa Laran kukkoilla tiettyyn pisteeseen asti, mutta viimeisen sanan sanoo aina Attila. Aivan kuin se pitäisi Laraa vielä vähän kakarana, jonka ei tarvitse noudattaa ihan samoja pelisääntöjä kuin aikuisten.
Attila on päättäväinen kissa
Jos Attila haluaa jotakin, se yleensä myös saa sen. Keinot ovat monet jo sillä kuuluisalla mummollakin. Ensimmäinen vaihe on tuttu kissamainen jaloissa pyöriminen ja katsekontakti hienovaraisella "miu" äänellä varustettuna. Jos tämä jostakin syystä ei tuota haluttua tulosta, Attila siirtyy astetta kovempiin keinoihin. "Miusta" seuraava on vaativa "määääyyyyh"-ääni, jolla jo tehdään hyvin selväksi että jotakin vailla tässä selvästi ollaan. Jokin aika sitten Attilalla oli kurkku hieman käheänä ja sen äänet olivat tavallistakin liikuttavampia.
Pettävää viattomuutta Attila komentaa, tällä kertaa kohteena on Lara
Ja koska me ihmiset olemme kissavinkkelistä katsottuina tunnetusti kovakalloisia ja hitaita regoimaan soveliaalla tavalla, kissalla toki täytyy olla vielä jotakin muuta arsenaalissaan. Attilalla se on tavaroiden pudottelu. Kissa istuu olohuoneen pöydällä tai vaihtoehtoisesti keittiön työtasolla (kyllä, meillä kissat saavat oleskellä myös sellaisilla) ja pohtii mikä saatavilla esineistä olisi tarkoitusperien saavuttamiseksi paras. Attila aloittaa yleensä pienistä, helposti liikuteltavista tavaroista, kuten kynistä, kynsileikkureista jne. Pikkuhiljaa edetään raskaampaan kalustoon, esim. kännykkä. Vedenkeitin ja teemukit ovat yleensä sellaisia juttuja jotka saavat ihmisen liikkumaan aika vauhdikkaasti. Ihme kyllä, mitään ei *kop kop* ole mennyt rikki. Tuo blondi kissanrontti on erittäin taitava tässä. Attila on yhtään muita kissojamme väheksymättä selvästi älykkäin, sekä hyvässä, että (harvemmin kuitenkin) pahassa.
Attilalla on myös hurmaava tapa hakea paijausta. Kun istun koneella, Attila hiipii taakseni ja taputtaa tassullaan varovaisesti. Se tarkoittaa, että Attila haluaa syliin ja paijattavaksi. Myös asennoillaan ja äänillään Attila viestii halustaan tulla hellityksi. Se menee korkkiruuviasentoon lattialle tai sohvalle ja päästelee pieniä kurahduksia. Jos Attilaa ei huomioida, kurahdukset muuttuvat äänekkäämiksi ja äänekkäämmiksi, kunnes ne muuttuvat topakaksi "määäyyyyrh"-ääneksi, joka tarkoittaa, että olis jo vähän kiirus.
Pettävää viattomuutta Attila komentaa, tällä kertaa kohteena on Lara
Ja koska me ihmiset olemme kissavinkkelistä katsottuina tunnetusti kovakalloisia ja hitaita regoimaan soveliaalla tavalla, kissalla toki täytyy olla vielä jotakin muuta arsenaalissaan. Attilalla se on tavaroiden pudottelu. Kissa istuu olohuoneen pöydällä tai vaihtoehtoisesti keittiön työtasolla (kyllä, meillä kissat saavat oleskellä myös sellaisilla) ja pohtii mikä saatavilla esineistä olisi tarkoitusperien saavuttamiseksi paras. Attila aloittaa yleensä pienistä, helposti liikuteltavista tavaroista, kuten kynistä, kynsileikkureista jne. Pikkuhiljaa edetään raskaampaan kalustoon, esim. kännykkä. Vedenkeitin ja teemukit ovat yleensä sellaisia juttuja jotka saavat ihmisen liikkumaan aika vauhdikkaasti. Ihme kyllä, mitään ei *kop kop* ole mennyt rikki. Tuo blondi kissanrontti on erittäin taitava tässä. Attila on yhtään muita kissojamme väheksymättä selvästi älykkäin, sekä hyvässä, että (harvemmin kuitenkin) pahassa.
Attilalla on myös hurmaava tapa hakea paijausta. Kun istun koneella, Attila hiipii taakseni ja taputtaa tassullaan varovaisesti. Se tarkoittaa, että Attila haluaa syliin ja paijattavaksi. Myös asennoillaan ja äänillään Attila viestii halustaan tulla hellityksi. Se menee korkkiruuviasentoon lattialle tai sohvalle ja päästelee pieniä kurahduksia. Jos Attilaa ei huomioida, kurahdukset muuttuvat äänekkäämiksi ja äänekkäämmiksi, kunnes ne muuttuvat topakaksi "määäyyyyrh"-ääneksi, joka tarkoittaa, että olis jo vähän kiirus.
Create a free website at Webs.com