Kissan ruokinta
Kissa on lihansyöjä. Se on a ja o jota ei koskaan saa
unohtaa kun puhutaan kissan ruokinnasta. Kissa toki syö jonkun verran
ruohoa mahaa puhdistaakseen ja sen toiminnan takaamiseksi, mutta kissan
ei ole todettu saavan mitään ravinteita siitä. Eli kissan ruokavalio
koostuu luonnossa 99% pienriistasta. Rasva on myös tärkeä osa kissan
dieettiä. Se kaikki mitä me kuorimme ruoistamme pois, on kissalle
hyväksi. Kissan on parempi olla hieman (huom hieman) pyöreä kuin hieman laiha.
Ihmisten ruokaa ei saa antaa
kissoille, kissat eivät siedä mausteita ja suolaa. Teollisia
kissanruokia löytyy runsain mitoin ja ne ovat huolettomia ja
suhteellisen terveellisiä tapoja ruokkia kissaansa. Markkinoilta löytyy
sekä
purkkiruokia että kuivamuonaa, raksuja. Näillä kissa pysyy luultavimmin
terveenä ja elää pitkän onnellisen elämän. Pitää vain olla tarkkana
siinä, että hankkii ruoat eläinkaupasta (tai vastaavalta eläinruoan
välittäjältä) eikä marketista, etenkin
mitä tulee kuivamuoniin. Marketin halvoissa ruoissa on vain pieni osa
eläinperäistä ainesta, eli suurin osa ruoasta on kaikkea muuta kuin
mitä kissan kuuluisi
syödä. Purkkiruokiin on myös usein lisätty sokereita tai
siirappeja maistuvuuden parantamiseksi. Tämä aiheuttaa usein hammas- ja
ienongelmia syljen koostumuksen muutosten takia.
Myös teollisten ruokien kokonaan
poisjättämisessä ja liharuokaan siirtymisessä on omat riskinsä. Kissa
on lihansyöjä, mutta se ei tarkoita, että kissa söisi palkästään
paistilihaa vaan rokavalioon kuuluu kaikki, mitä esim. pienestä voi
nielaista - yleensä sellaisesta jää korkeintaan häntä jäljelle. Näin
ollen kissa tietenkin tarvitsee jos
jonkinlaista ravintoainetta jota ei pelkästä paistilihasta saa ja jos
niihin ei ole ollenkaan perehtynyt,
voi kissalleen tehdä hyvin suurta vahinkoa. Jos jaksaa perehtyä kissan
ruokintaan ja on valmis uhraamaan enemmän aikaa kissansa ruokinnalle,
on BARF (Bones And Raw Food) -ruoka vallan mainiota murkinaa kunhan
tämän koirille kehitetyn ruokavalion sopeuttaa kissoille.
Turvallisin,
huolettomin
ja ehdottomasti kätevin ruokintavaihtoehto on sekä lihan että
korkeatasoisen teollisen ruoan
syöttäminen. Kuivamuona lienee yleisin ja kustannustehokkain vaikka
laadukkaankin raksun koostumus on kovin viljapainotteinen. Tämän
riinnalle saa
esim. monesta raakaruokintaan erikoistuneista eläinkaupasta tai esim.
Kennelrehulta edullista eläintasoista lihaa ja monesta
lähimarketistakin saa possun kieltä ja sydäntä, joskus jopa broilerin
siipiäkin. Puolet kissan ravinnosta
voi koostua lihasta ennenkuin tarvitsee miettiä minkäännäköistä
lisäravinnon antamista. Huomaa, että lihan pitää aina olla
marinoimatonta, marinadia ei saa poistettua tarpeeksi hyvin edes
huuhtelemalla tai liottamalla!
Ruokinta on hyvä jaksottaa kolmeen
kertaan vuorokaudessa, luonnossa kissa pyydystää pieniä aterioita
pitkin päivää. Yksi tai kaksi
Kuvassa raksuateria. Kulhossa (joka on noin
15cm halkaisijaltaan) taitaa olla eukanubaa
joka tosin ei ollut tyttöjen mieleen...
ateriaa raksuja (annostus valmistajan ohjeen ja
oman järjen mukaan) ja yksi tai kaksi
ateriaa lihaa, määrällisesti
suunnilleen saman verran kuin mitä kuivamuonaakin menee.
Lisäksi voi halutessaan ja kissan tarpeiden mukaan antaa
kalaöljyä (ei kalanmaksaöljyä!) tai apteekista saatavaa
aptus-eläinsarjaa olevaa Eforion-öljyä. Öljyt ovat hyväksi kissan
turkille. Kalkkilisä on paikallaan kun liha alkaa muodostamaan
suurimman osan kissan ravinnosta (jos liha ei syötetä luineen). Kalsium
ja fosfori ovat tietyssä tasapainossa kokonaisia riistaeläimiä syödessä
ja pelkkää lihaa syöttäessä jää luu kokonaan pois. Siksi esim. aptuksen
Calfosum tai raakana jauhettu kananmunakuori on hyvä lisä. Kun jätetään
teollinen ruoka pois kokonaan pitää jo paljon laajempi aineensaanti
turvata, joten siitä ei enempää tässä. Aptuksen Pirskatti on tänä
päivänä erittäin suosittu kissojen vitamiini. Kuitenkin
nykyään kissaa uhkaa ennemmin ylivitaminoituminen kuin
alivitaminoituminen, etenkin jos kissaa syöttää monipuolisesti
sisäelimillä, öljyillä ja teollisilla ruoilla. Pirskattia voi antaa muutaman silloin tällöin, mutta
olisin varovainen suosittelemaan sen jatkuvaa käyttöä. Pirskatti EI käy
kalsiumlisänä vaikka se sisältääkin sitä.
Liha tarjotaan aina raakana ja
maustamattomana. Kana, broileri, kalkkuna, nauta, sika, riista,
merikala - kaikki paitsi järvikala jota pitää keittää loisvaaran takia.
Mielellään saisi antaa lihaa luulla, etenkin kana ja broileri ovat
suosittuja suhteellisen pehmeiden luidensa takia (harva kissa jyystää
lehmän luita kitaansa). Pitää kuitenkin muistaa, ettei kissalle ikinä-koskaan-eimilloinkaan
saa antaa kypsennettyjä luita! Etenkin kypsennetty kananluu muuttuu
kissan mahassa lasinsirumaiseksi ja teräväsärmäiseksi ja on kissalle
hengenvaarallista!
Mitä
muuta kissalle voi antaa?
Kaikkien mielikuvien vastaisesti kissan ruokavaliohan ei koostu kalasta ja
maidosta. Mikä kissa söisi luonnonvaraisena kumpaakaan? Suuri osa
kissoista kärsivät itse asiassa laktoosi-intoleranssista. Vähälaktoosituotteita voi kissalle
tarjota esim. nokareena suolatonta voita lihan päällä. Hapatetut maitotuotteet ja
etenkin rasvaiset sellaiset ovat monen kissan mieliherkkuja kuten myös
kermaiset juustot. Joskus teelusikallinen bulgarian jugurttia auttaa
löysää vatsaa toipumaan (tätä jopa moni laktoosi-intolerantti kissa sietää!). Maitotuotteet ovat hyviä makupaloja ja ruokien
lisukkeita, mutta ne eivät periaatteessa kuulu kissan luontaiseen
ruokavalioon.
Kolmen kissan ateria: 2/3 porsaan kielestä reiluina paloina.
Kalaa moni kissa syö mielellään,
mutta sen syöttämistä pitäisi rajoittaa kertaan viikossa. Kala sisältää
tiaminaasi-entsyymiä joka suurissa määrissä aiheuttaa kissalla
vitamiininpuutoksen. Lisäksi vääränlainen rasva voi aiheutta
keltarasvataudin eli rasvakudoksen kovettumisen, joka voi johtaa kissan
tuskalliseen kuolemaan. Sen takia etenkin rasvaiset kalat ovat
täydellisellä kieltolistalla, lohikalat kärjessä. Makupalana
(teelusikallisen verran) se on hyväksyttävää, mutta ei ruokana.
Ihmisten tonnikala on tästä syystä myös ehdottomalla kieltolistalla eikä myöskään
kissojen tonnikalaa (johon on lisätty vitamiineja) kannata
syöttää liian usein. Muu kala joka ei ole pyydystetty merestä pitää
lisäksi loisvaaran takia keittää, pelkkä pakastaminen ei riitä
tappamaan lepotilassa olevia itiöitä.
Sisäelimet (käytännössä munuainen ja
maksa) ovat myös monen kissan mieleen, mutta nämä sisältävät suuria
määriä erilaisia vitamiineja ja hivenaineita joita kissa sinäänsä
tarvitsee, mutta ei liian suurissa määrin. Liikavitaminointi onkin yhä
useamman nykykissan ongelma - etenkin erittäin monipuolisesti ruokitun
kissan. Sisäelimiäkin kannattaa siis antaa ateriana
myös korkeintaan kerran viikossa. Sydän on lihas eikä luetu
varsinaisiin sisäelimiin mitä kissanruokintaan tulee, eli sitä voi
antaa vaikka päivittäin, kuten myös kieltä.
Kananmunassa on paljon hyviä
ravintoaineita ja keltuaista voi antaa kissalle viikottain muun muassa
parantamaan turkkia. Raa'assa valkuaisessa sen sijaan on avidiinia joka
tuhoaa biotiinia ja aiheuttaa kissalle B-vitamiinin puutoksen. Kypsää
valkuaista voi syöttää rauhassa vaikka siitä on kypsennettäessä hävinnyt suurin osa hyödyllisistäkin ravintoaineista..
Jos epäilee kissansa syövän liian
yksipuolisesti esimerkiksi nirsoilun takia, voi vitamiinilisä olla paikallaan, hyvä tabletti on
mainittu Aptuksen Pirskatti. Vitamiineja pitää aina syöttää pakkauksen ohjeen
mukaan ja ainoastaan eläimille tarkoitettuja tuotteita.
Lyhykäisyydessään: Kaikki liha raakana paitsi järvikala. Kalaa ja sisäelimiä korkeintaan kerran viikossa ja maitotuotteet lisukkeena, ei ateriana.
Mitä ei saa syöttää: raakaa
järvikalaa eikä rasvaista kalaa, munanvalkuaista, kypsennettyjä luita
eikä laktoosipitoisia maitotuotteita. Lisäksi kissalle ovat
vahingollisia suklaa, kofeiini, sipuli, tomaatti ja monet mausteet ja
yrtit.
Kissaa ruokitaan aina puhtaasta kupista joka on tehty lasista,
posliinista tai metallista. Muovia ei kannata käyttää, sillä sen
naarmuuntuessa se kerää paljon vaikeasti poispestäviä bakteereja. Tästä
syystä monella kissalla on aknea leuassa joka ilmenee tummina pilkkuina
ihossa, joskus jopa märkivinä pikku patteina. Raikasta vettä kissalla
pitää aina olla saatavilla.
Bon appétit!
Kuvassa tytöt popsivat porsaan kieltä.