Veetin kasvattaja aikoi myydä tämän viekeän pojan kun se oli noin yhden vanha. Salla kiinnostui siitä ja otti sen hoiviinsa Furpawiin. Siellä Veeti majaili jonkun aikaa, kunnes Sallan koira määrä kasvoi niin suureksi että hänen oli pakko karsia koiria ja valitettavasti Veeti oli yksi niistä. Kunnes sitten eräänä päivänä minä, Edmee löysin Geishan kanssa ilmoituksen Corgi pojasta ja näin sitten Veeti saapui meille. Matka oli tuskallisen pitkä mutta se oli sen väärti. Veeti sopeutui nopeasti ja touhuaa nyt muiden mukana. Veeti rakastaa touhuamista, jonka takia on hyvää seuraa Pennulle... ne ovat aikalailla samalla aaltopituudella. Veeti rakastaa kahlailua matalassa vedessä ja jos menen uimaan kyllä sekin vähän matkaa jatksaa uida, mutta on ymmärrettävää, ettei lyhyillä jaloilla ja pitkällä ruumiilla ole helppo uida. Yleensä se vain makoilee matalassa vedessä rannan lähettyvillä ja nauttii vilvoittavasta vedestä. Veetin mielipuuhiin kuluu muunmuassa lelujen "tappaminen" ja puskahirviöiden kanssa taistelu... ruoka aikaan tämä poika kyllä muistuttaa minua pomppimalla syliin, jos herra ei ole saanut ruokaansa ajoissa. Todellakin perso ruoalle ja varmasti hyppäisi vaikka kaivoon jos saa herkkuja. Oikein mukava toko koira jos on makupaloja :) Tämän takia toko kisoissa onkin ollut hieman hankaluuksia, koska Veetin mielestä hänen kuuluu saada se herkku ja kisoissahan ei saa palkata vasta kun liikkeen jälkeen. Nyt harjoitellaan namuja vähentämällä, jotta ne kisatkin sujuisivat. Agilitykin menee ihan mukiin menevästi siis silloin kun Veeti herra ei ole pahalla päällä :D Näyttelyissä käyttäytyy kuin mikäkin konkari, ei aristele eläinlääkäriä eikä tuomareita.