Olen vuonna 1982 syntynyt vinttikoiraharrastaja Helsingistä. Minulla on kolme koiraa: kaksi Italianvinttikoiraa ja yksi Espanjasta tullut rescue Galgo. Vinttikoirille menetin sydämeni jo pikkutyttönä kun meille tuli vuonna 1988 Whippet narttu Jaavakallion Andina. Kasvoin aikuiseksi vinttikoiran kanssa ja opin arvostamaan ja huolehtimaan koirista. "Dina" eli kotikoirana paljon rakkautta ja hellyyttä saaden 14 vuotiaaksi.
"Dina"
Olin kolme vuotta ilman koiraa, mutta niinkuin arvata saattoi rakkaus vinttikoiriin säilyi ja vuonna 2005 minulle tuli Italianvinttikoira Elegantin Katinkulta. Kiitos Tarja Matikaiselle upeasta Italiaanosta. "Kulta" on ihanaluonteisin Italiaano mitä olen koskaan tavannut. Kullan kanssa harrastamme rata-ja maastojuoksua, sekä silloin tällöin piipahdamme näyttelyissäkin.. Eikähän se tietenkään tähän jäänyt, pitihän Kullalle saada kaveri! Eli vuonna 2006 minulle tuli pieni musta halityttö Ekavintin Neiti Sievänen "Pimu". Kiitos myös Pimusta Raija-Leena Rekilälle, ihanan tytön saimme. Pimu on mielestäni todella kaunis ja touhukas pikkuinen.
Ei kahta ilman kolmatta.. Mutta tällä kertaa minulle tulikin rescue Galgo Espanjasta. Satuin töissä kuulemaan galgojen huonosta kohtelusta Espanjassa ja otin asiasta selvää internetin kautta. Järkytyin kovasti näiden kauniiden vinttien surkeasta kohtalosta.. Tutustuin Espanjan koirissa vapaaehtoisena työskentelevään Helenaan, juteltiin puhelimessa ja hän ehdotti minulle kaunistakin kauniimpaa, erittäin kaltoin kohdeltua Auroraa. Päätin antaa Auroralle uuden mahdollisuuden elämään ja ottaa sen tänne. Tämä oli yksi elämäni parhaista päätöksistä. Aurora on erittäin viisas galgoneito. Hän on myös tyytyväinen niin vähään, nauttii elämän pienistä asioista joita me pidämme ihan itsestäänselvyyksinä.
Linkki Espanjan koirien sivuille: http://www.espanjankoirat.com/koirat.html
Vinttikoirat tulevat olemaan rakkaita minulle koko elämäni ajan.
Helen Perttula & lauma