Voro on vanhempiensa tapaan avoin ja hyväntuulinen valkkariuros. Se on perinyt emältään Fanilta helpon koulutettavuuden, ja poika onkin helppo innostaa mukaan toimeen kuin toimeen. Yleensä valkkarit saattavat olla luonteeltaan hieman pidättyväisiä mutta ei Voro. Vorolle on ihan tavallista tervehtiä iloisesti niin tuttuja kuin vieraitakin ihmisiä ja kerjätä avoimesti rapsutuksia ja huomiota. Joskus tuntuu että Vorolla riittää avoimuutta riesaksi asti, kun sen kanssa koettaa kävellä kaupungilla tuntuu, että poika olisi menossa moikkaamaan jokaista vastaantulijaa.

Treenikentällä Voro on siis varsin helppo tapaus. Se syttyy toimintaa kaikista parhaiten tietäessään että saa palkaksi hyvästä suorituksesta palloleikin. Makupaloista Voro ei juuri välitä, ja joskus onkin hieman hankala keksiä sille kunnon palkka joka ei kuitenkaan saisi poikaa käymään ylikierroksilla. Emänsä tapaan Voro on aina ollut lahjakas paimentaja. Jo pennusta asti se kulki mukana paimennusaitauksien vierillä, ja oppi vanhemmilta koirilta lampaiden käsittelyä ja lukemista. Nykyisin pentuja opettaessani otan mieluusti Voron mukaan mallikoiraksi.

Kotona Voro osaa rauhoittua vain olemaan ja ehkäpä leikkimään muiden koirien kanssa pihalla. Toki suuren ihmisrakkautensa takia se on aina ovella tai portilla vastassa jonkun tullessa sisään. Lenkkipolulla Voro osaa niinikään käyttäytyä mallikkaasti. Useimmiten Voron voikin päästää irti ilman pelkoa että se saisi päähänsä hävitä silmänkantamaa kauemmas. Lisäksi poika tulee varmasti kutsusta luokse.

Voron jo edesmennyt isä Jaki on varmasti yksi virtuaalimaailman menestyneimmistä valkkareista. Upean ulkomuotonsa lisäksi Jaki todisti olevansa kunnon käyttökoira, ja saavutti mm. käyttövalion arvoon oikeuttavat tulokset jäljeltä. Jaki oli myös luonteeltaan todella upea tapaus, sanalla sanoen täydellisyyttä hipova.