Rike on perinyt vanhemmiltaan rauhallisen ja varman luonteen sekä helpon koulutettavuuden. Sen kanssa on aina mukava mennä kentälle treenaamaan sillä tietää koirankin haluavan tehdä yhteistyötä täysillä. Pojan koulutus onkin edennyt varsin nopeaan tahtiin, ja Rikkeen ollessa vielä melko nuori olin siinä tilanteessa, että saatoin opettaa sille jo haastavempiakin liikkeitä. Rikkeen kanssa on ollu myös mukava kokeilla uudenlaisia koulustustapoja, pojan kanssa kun on turha samaa liikettä toistella samalla tavalla treenistä toiseen. Voikin sanoa että olen tämän koiran kanssa oppinut ajattelemaan kouluttamista uusista näkökulmista.

Suojeluvietti on periytynyt Rikkeelle melko voimakkaana, eikä ihme, löytyyhän sen suvusta suuri joukko juuri tässä tarkoituksessa työskennelleitä koiria. Rike vartioi omaa pihaa ja omaa omaisuutta tunnollisesti. Poika ei isänsä tapaan turhia hauku, vaan käyttää sen sijaan niin sanottua hiljaista vartiointia tuijottaen intensiivisesti uhkaajaa. Suurin osa kouluttamistani suojelukoirista on koulutettu tavalliseen vartiointiin haukkuen, mutta Rike on yksi niitä harvoja joilla hiljainen vartiointi toimii paremmin.

Rike toimii myös jäljellä erinomaisesti. Poika on koko ikänsä käyttänyt ahkerasti nenäänsä työvälineenä, ja olenkin pojan kanssa harrastanut jäljestystä pennusta alkaen. Jo pentuna Rike osoitti lahjakkuutta lajia kohtaan ja on edistynyt huimasti pentuajoistaan.

Rikkeen isä Falco on puoliksi slovakialainen ja puoliksi saksalainen käyttökoira, joka tuli minulle Hukkaharjaan jalostus- ja kisalainaan. Falco on kisannut PK-lajeissa pisimmälle etsintäkokeessa, josta se on miltei valio. Falcosta tekee minulle erikoisen se, että se oli ensimmäinen saksanpaimenkoira jonka kanssa olen startannut agilityradalla. Falco on myös osoittanut olevansa erittäin monipuolinen kisakoira, saavuttaen tuloksia PK:n ja agilityn lisäksi ToKossa, paimennuksessa ja pelastuskoirakokeissa. Falcon takaa löytyy pääasiassa käyttökoiria, mutta myös muutama näyttelylinjan edustaja.