Aida on pitkään aikaan ensimmäinen dobsutyttöseni. Vaikka olenkin rodun edustajia omistanut aikaisemminkin Aidan kanssa on kuin olisin löytänyt rodun uudelleen. Luonnetta ei tältä tytöltä ainakaan puutu. Aida on kovin monipuolinen, samalla hetkellä neiti osaa olla leikkisä mutta toisaalta pidättyväinen. Tai itsepäinen ja miellyttämisenhaluinen. Vaikka Aida joskus hanttiin pistäisikin ei sen silmistä sammu ilkikurinen elämän liekki, joka saa Aidan silmät tuikkimaan iloisesti.

ToKo-kentällä Aida saattaa toimia aivan upeasti tai sitten päättää ettei tänään tehdä yhtään mitään. Jos neiti tälle päälle sattuu on oikeastaan aivan turha yrittääkään mitään. Maahan käskyn aikana Aida saatta istua edessä vaikka kuinka kauan katsellen ilkikurisesti ohjaajaa. Tästä huolimatta Aida tekee liikkeitä useimmiten oikein mielellään. Ja Aida ei missään nimessä ole tyhmä, se kyllä tietää tasan tarkkaan mitä siltä milloinkin vaaditaan. Toisinaan Aidassa heijastuvat muutamat luonteenpiirteet jotka kauan sitten näin aussipojassani Ibossa joka suorastaan tuntui osaavan lukea ajatuksia.

Koska Aida oli jo pentuna mielestäni lupaus näyttelykehiin ainakin jossain määrin, alettiin neidon kanssa varhain harjoittelemaan kehäkäytöstä. Poseeraaminen on onneksi yksi niistä asioista, joita Aida tekee oikein mielellään. Ryhdikkäästi seisominen sujuu siis Aidalta jo tässä vaiheessa varsin mallikkaasti.

Aidan sattuessa leikkituulelle neiti hyvin nopeasti karistaa viimeisimmätkin pidättyväisyyden rippeensä ja hyppää täysillä mukaan leikkiin kuin leikkiin. Erityisesti Lucin kanssa Aida on ihastunut leikkimään monet kerrat. Uiminenkin on Aidan mielestä mukavaa, tosin aina välillä Aida istuu rannalle hämmästellen kuinka Riki ja Enda jaksavat walesimaiseen tapaansa lutata vedessä vaikka koko päivän.
Kokonaisuudessaan Aidasta voisi sanoa että se on nimensä veroinen, Aina Vierelläsi, niin kuin neiti aina vierelläni onkin.

Aidan isä Retu on komea, vielä niin näyttely- kuin PK-uraansakin aloitteleva uros. Retu on peräisin harvinaisista linjoista ja miehestä tuleekin varmaan tulevaisuudessa kaiken muun lisäksi upea jalostuskoira. Emä Fado on vasta muutamaan kertaan pyörähtänyt kehässä, hyvällä menestyksellä. Nartulta löytyy lisäksi BH SchH1-koulutustunnukset. Luonteeltaan Fado on ihanteellinen työkoira, "avoin ja rauhallinen".