Greenwich's Ashley is the simgame horse!

Greenwich's Ashley

© Lotta, kiitokset!

Assi opetettiin ajoon toisessa kodissaan, Hubs Poniesissa, ja huomasimme, että ponihan on kuin synnynnäinen ajoponi! Nyt Assia myös ajetaan kerran viikossa, jolloin poni saa vapaata ratsastuksesta. Assi aloittaa pienimuotoisen kisauksen myös valjakossa.

"Kiipeähän reppuselkään, lähdetään matkalle!"

Höri höri! Minun nimeni on Assi, mutta se on vain lempinimeni. Oikealta nimeltäni olen Greenwich's Ashley. Pidän ihmisistä, paljonkin, eikä tapoihini kuulu ihmisten kiusaaminen. Jätän sen tallin muille, jekkuileville asukeille. Olen omastamielestäni taitava niin koulussa kuin esteilläkin, vaikka minä kisaan lähinnä estepuolella omistajan estemieltymyksestä. Onneksi kotona pyöritään senkin edestä koulua, sillä se on mukavaa! Maastoilu on myös minun mieleeni. Uimisesta pidän erityisesti, niin kuin melkein kaikki muutkin tallin asukkaat. Minua sanotaan usein 'rinsessaksi' aurinkoisen ja kiltin luonteeni takia. Pidän myös pikkulapsista, ja kun he ratsastavat, tietää että tulossa on leppoisa tunti, ja siitä minä erityisesti pidän! Ruoka on tottakai intohimoni, mutta sen tähden en rakkaita hoitajiani söisi.

Assi on erittäin rauhallinen welsh mountain tamma. Persoonallisella ponilla on myös hyvä ihmismaku, sillä pitää lähes kaikista. Assi tulee helposti toimeen muiden ponien kanssa, hevosten kanssa Assi ei haluaisi olla missään tekemisissä! Assi on muiden hevosten kanssa erittäin pirteä ja positiivinen, jolloin saattaa innostuksissaan tehdä jotain luvatonta vahingossa, kuten näykkäistä ja talloa varpaille. Kuitenkaan Assi ei ikinä ajattele mitään pahaa, vaikka kömpelyyksissään saattaisi jotain tehdäkkin. Assi ei karkaile tarhoista eikä tallista, ja vaikka sen päästäisi vapaaksi ulos, ei poni lähtisi tallialueelta kenttää kauemmas.

Suku on pahin!

Kisakenttiä kierrellen

Saapuminen Hubsiin?

Matkani alkoi jo pienenä, kun muutin eräälle tallille. Lopulta minut hylättiin kyseisessä kodissa. Kasvattajani haki minut takaisin tuttuun paikkaan, paikkaan, missä otin ensiaskeleeni ja missä kasvoin. Niin, vanhalle kotitallilleni! Kasvattaja alkoi etsimään minulle uutta kotia. Viimein nykyinen omistajani teki ostotarjouksen, ja hän sitten saikin minut huostaansa. Lähdin kuljetusautolla kohti Hubsia. Ensimmäisenä sain vastaan keskikasvuisen wB tamman, nykyisen tarhakaverini Londonin kimeän hirnahduksen. Välittömästi minut vietiin Londonin kanssa samaan metsätarhaan, jossa taapersimme ja tutustuimme toisiimme. Londonista ja minusta tulikin parhaat kaverukset, vaikka ikäeroa olikin paljon. Minusta tuli niin sanotusti Londonin äitihahmo, kun komensin sitä aina, kun tarve vaati. Olemme melko erilaisia, London on erittäin jekkuileva, kun minä taas en ole koskaan edes karannut tallista.

Olin heti varma, että Assi oli hyvä ostos! Nyt poni taapertaa iloisesti Londonin perässä, uskokaa tai älkää, se pieni vaava vei voiton, kumpi määrää. Kuitenkin Assi osaa komentaa tarpeen tullen sitä pientä touhottajaa. Assi muutti Londonin viereen, ja pian ne kaksi olivatkin oikeat kaverukset! Assi ei vierastanut paikkoja yhtään, vaan pirteästi katseli uusia paikkoja vailla huolen häivää. Kun London päätti aamulla karata tallista, oli Assi jo heti komentamassa pientä. Noh, London ei siitä välittänyt, vaan pinkoi pihalle heti kun sai siihen mahdollisuuden. Kaksi ensimmäistä päivää ponit saivatkin olla tarhassa kahdestaan, mutta yöksi tulivat sisään.

Pian tallille tuli taas uusi asukas, Veera. Assi oli heti Veeran kaveria, mutta London pelkäsi uuden tulokkaan vievän kaiken huomion. Pian myös London alkoi tottua Veeran läsnäoloon ja nyt he ovatkin oikea kolmen kopla, varsat terrorisoivat tallia minkä kerkeävät ja Assi paasaa perässä. Joskus pienet saavat myös Assin mukaan tekemään pahoja, mutta sellaisia päiviä sattuu erittäin vähän.

webdesign ♥ muikkunen