• Perustiedot
• Kilpailukalenteri
• Päiväkirja
• Muuta

Kuvagalleria

Perustiedot

Virallinen nimi: Hazardous Havoc MER
Kutsumanimi: Doni
Rotu, skp: FWB, ori
Syntymäaika, ikä: 06.01.2009, 0 vuotta
Väri, merkit: Musta, tipt psk oej vej otj vtj
Omistaja: Henuli
Kasvattaja: Ziki / Cheval Delamer
Kotitalli: Rightly Warmbloods

Painotus: Yleispainotus
KO: He A
RE: 160cm
ME: 100cm

Sukutaulu

Luonnekuvaus

Yleisesti ottaen Hazardous Havoc MER, kavereiden kesken Doni on todellinen kilpaori; ratsastettaessa ja varsinkin radalla näytetään parasta osaamista ja taistelutahtoa, kun taas kotitallilla normaaleissa arkiaskareissa heittäydytään leikkimään käsittelijän kärsivällisyydellä ja testaamaan kuinka moni tarhan aidoista on tarpeeksi korkea. Donin temppuilu on yleensä kuitenkin aika arvattavissa ja kaikenlaisiin temppuihin tehoaa kyllä erittäin tiukka ja määrätietoinen käsittely, kuten vaikeilla oreilla aina. Jos näytät hevoselleni kaapin paikan, niin Doni lopettaa temppuilun ennen kuin ehtii sitä edes aloittaa. Ratsastaessa vaativahko; herkkä kyljistään, mutta erittäin helposti kuumuva. Kuumetessaan siis hyvin vaikea pideltävä, ja jos joskus Doni tuntuu kuin pommilta takapuolen alla, kannattaa todellakin varautua siihen että yhdestäkin väärästä liikkeestä tai liian kovasta pohkeesta mennään -ja kovaa. Kuskin tulee siis tietää mihin ryhtyy, kun nousee Donin selkään.

Tarhassa alistuu lauman keskikastiin, vaikka luulla voisi Donin haluavan olla ehdoton johtaja. Kaikki sen tempaukset ja muukin sähellys on kuitenkin vain esitystä; sisältä Doni on todellisuudessa hyvin miellyttämisenhaluinen ja kultainen, kuten jokainen hevonen. Se vain peittää sen hienosti coolin roolinsa alle. Kuten jo alussa vihjaisin, monesti Doni on löydetty tallipihalta juoksentelemasta, kun herra on halunnut harjoitella itsenäistä hyppäämistä tarhan aitojen yli. Tämän takia Donia tulee pitää korkea-aitaisessa tarhassa, jotta rikkinäisiltä aidoilta, jaloilta ja hermoilta säästytään.
Tarhasta (ehkä pienenä yllätyksenä) Doni antaa helposti kiinni. Useimmiten ongelmat alkavat vasta matkalla talliin, jolloin temppuiluun varautumaton saa varmasti taistella vahvan orini talliin. Jos kuitenkin olet varautunut (mm. ottanut ketjunarun aina mukaan) ja asennoitunut oikein, luultavasti pienintäkään ongelmaa ei tule ja Doni kävelee hienosti vierellä korvat hörössä ja ylväästi astellen käsittelijän perässä (tai edellä ;D) minne tahansa vain halutaankin mennä.

Hoitotoimenpiteissä Doni käyttäytyy halutessaan asiallisesti, toisinaan taas pieni "hauskanpito" kuuluu sen harrastuksiin. Tutut ihmiset ainakin saavat hoitaa oria tempauksetta, mutta mikäli karsinaan uskaltautuu joku uusi tuttavuus, alkaa Doni toki esitellä hoitajalle milloin mitäkin, muun muassa harjapakin sisältöä, taikatemppuja (riimusta irrottautumista, hyppimistä, karsinasta karkailua..)ja muuta lapsellista. Tiukka kuri, ja joskus jopa "karjaisu" auttaa saamaan orin kovan pään ruotuun -hetkeksi. Harjaus menee aikalailla orin temppuilun tahtiin, mutta ei se mitään paikkoja kutia tai arastele. Kaviot nostaa myös kiltisti, kunhan keppostelultaan ehtii. Tuttujen kanssa myös varustaminen käy mutkitta. Satulan antaa laittaa juoksematta alata pois, samoin suitset päätä nostelematta. Satulavyön kiristyksestä ei pidä (mutta kukapa pitäisi?) silloin Doni vetää korvansa luimuun ja saattaa yrittää näykkiä. Suojatkin saa jalkaan laitettua, ellei herraa huvita leikitellä jaloillaan juuri silloin. Kengittäjä ja eläilääkäri ovat pojalle tuttuja juttuja, niiden kanssa se ei enää jaksa pitää hauskaa, toisinkuin pari vuotta nuorempana. Silloin olivat eläinlääkärit ja kengittäjät orin kanssa helisemässä.

Kuten jo varoitin, kärsimättömät ja vauhtia ja vaarallisia tilanteita pelkäävät ratsastajat eivät Donin selkään nouse, elleivät halua pian kerätä ruhoansa maan kamaralta. Ratsastajan tulee olla varautunut aina pieniin tempauksiin, Doniin ei voi luottaa täydellisesti kuin esteratsastuksessa. Toivon mukaan poika kuitenkin rauhoittuu tästä iän myötä. Kuitenkin, kun elämme tässä ja nyt, ratsastajalla tulee olla hyvin kevyet avut, ei missään tapauksessa potkivaa pohjetta tai repivää kättä. Doni kun on verrattavissa pommiin, niin ratsastajalla tulee olla erittäin rauhalliset ja määrätietoiset otteet jotta poika tajuaa rauhoittua ja keskittyä tekemiseen, eikä keksi tyhmiä lapsellisia temppuja. Ja kun näin käy, että Donilla ja ratsastajalla on yhteisymmärrys, ori antaa paljon. Se osaa kulkea ja hakee muotoon itse, sen askeleet ovat lennokkaat ja eteenpäinpyrkivät lähes poikkeuksetta. Tämän takia sen ravi ei ole kaikista helpointa istuttavaa, mutta laukka taas lennokkuudestaan huolimatta ei pitäisi aiheuttaa vaivaa. Poika haluaa kaikesta huolimatta tehdä ratsastajalle mieliksi ja osaa sen homman hyvin. Oria ei kuitenkaan kapasiteetista huolimatta ole koulutettu kouluratsastuksessa pidemmälle, sen kiinnostus kun toisinaan lopahtaa. Esteillä se on kuitenkin aina, poikkeuksetta, kuin kuumilla kivillä. Doni rakastaa hyppäämistä, sen huomaa orin ilmavista hypyistä ja hyvin alle kerityistä jaloista, kiiluvista silmistä ja hörössä olevista korvista. Useimmiten poika haluaisi unohtaa ratsastajansa esteradalla, joten kuskin tulee muistaa kokoajan tehdä pieniä puolipidätteitä pitääkseen hevosen ja vauhdin hallinnassa sekä selvittääkseen radankin vielä. Kun Donin saa pidettyä hyvin hanskassa, sen kanssa on upea hypätä. Se on varma ylimenijä, ei kiellä koskaan, siihen ratsastaja voi luottaa. Se kannattaa päästää hyppäämään mahdollisimman paljon ilman turhaa repimiskamppailua, koska siitä se ei pidä ja alkaa viskoa päätään ja pukitella. Myös esteen päällä sen täytyy antaa venyttää kaulaansa, mutta toisaalta laskeutuessa täytyy jo istua tiukasti alas ettei poika ryntää ryminällä seuraavalle eteen tulevalle esteelle. Eväinä ratsastajalle edelleen rauhallisuus, määrätietoisuus ja maltti, mutta ei turhan varovainen ratsastus. Donin kanssa saa ottaa riskejä teiden suhteen, se kyllä hyppää ja osaa itse ajoittaa hyppyjään. Ratsastajan tulee pitää huolta että pysyy satulassa, ratsastaa radan oikein ja pitää ohjauskyvyn tallella.

Tekijänoikeus

Ulkoasu © demi-lune
Kuvat © Wetched