Kaisara VH-50025
Kuvat © Uytert.nl
Virallinen nimi: Lempinimi: Syntymäaika: Säkäkorkeus: Rotu: |
Kaisara Sara 17.07.2005 156 cm Trakehner |
Sukupuoli: Väri: Painotuslaji: Koulutustaso: VRL-profiili: |
Tamma Ruunikko Esteratsastus Vaativa A, re 130 cm, me 100 cm VH-23829 |
Ex-omistaja:
Omistaja: Asuintalli: Arvonimet: |
Tuuliharja Prettymoon`s Sporthorses Webbenia Gaseta ei ole |
Luonnekuvaus
Sara on mukava hoitaa. Se seisoo kiltisti karsinassaan ja nauttii seurasta täysin rinnoin. Tamma ei pidä yksin olemisesta, joten se tarvitsee koko ajan jotakin seuraa. Täällä se nauttii tallikissojen ja hevoskamujensa seurasta ympäri vuorokauden. Ruunikko nostaa kiltisti jalkansa kaikille, jotka sitä pyytävät. Se ei välitä satuloinnista tai suitsimisesta, sillä tamma nauttii ratsuna toimimisesta. Valjastaminen on neidille vielä hieman outoa puuhaa, mutta se on tottunut jo siihenkin.
Ratsuna Sara on kiltti ja kuuliainen. Tammalla on hyvät askelet, jotka ovat näyttävät ja matkaavoittavat. Se kuuntelee hyvin kaikkia apuja ja seuraa niitä parhaansa mukaan. Oppivainen tamma on ollut helppo kouluttaa ja edelleenkin se omaksuu helposti asioita. Esteillä Sara liikkuu hyvin eteen ja ratsastajan täytyy lähinnä toimia jarruna. Maastossa mennään kovaa, mutta ratsastajan ehdoilla. Maastoesteet ja matkaradat sujuvat hyvin. Sara viestii selkeästi siitä, jos se ei enää kykene jatkamaan, joten ratsastaja ehtii luovuttaa ennen kuin tamma kärsii enempää. Ajossa ruunikko toimii selkein avuin sangen hyvin, mutta sillä ei ole innostusta päästä lajin huipulle. Sara viihtyy ennemminkin tavallisena pullaratsuna, joka ei kauheasti rehki elantonsa eteen.
Kilpailut piristävät Saran mieltä, vaikka se haluakaan tehdä niitä elääkseen. Tamma kulkee kisoissa kotinurkkia pienemmin avuin ja korkeammassa muodossa. Kouluradoilla se ajoitta tehtävät hyvin kirjaimien kohdille vaikka ratsastaja olisikin ollut etuajassa. Esteet se hyppää omaan vakaaseen ja rauhalliseen tyyliinsä, ilman suurempaa sähläystä. Valjakkokisoissakin pärjää, mutta ei tavoita samanlaista fiilistä kuin muilla radoilla. Erikoislajit ottavat tammaa päähän ja rankasti, eikä se keskity ollenkaan vaikkapa westerniin,
Sara on helppo kuljettaa. Se ei riehu tai aiheuta kauheaa hämminkiä vaikka olisi kuinka jännittynyt. Sara menee vaunuun, seisoo siellä ja tulee pois. Ruunikko ei tee asiasta sen isompaa showta. Taluttajan kannattaa olla hieman varuillaan, sillä keväisin tammalle tulee vastustamaton mielihalu mennä vihreiden ruohotupsujen luo, ihmisistä viis. Siksi hanskat ja varautuminen ovat hyviä apuja. Houkutuksen iskettyä tamma suunnittelee asiaa pari sekunnin sadasosaa kunnes ryntää vihreän herkun luokse kuin kutsuttuna. Takaisin ruotuun palaaminen vie aikaa, mutta se tapahtuu kuitenkin saman päivän aikana.
Luonne © Webbenia
Sukutaulu
i: Feeling freedom trakehner, 170 cm , evm |
ii: Marcellus trakehner, evm |
ie: Abital trakehner, evm |
e: You make my cry CO trakehner, 159 cm, evm |
ei: Carlatano trakehner, evm |
ee: Make My Day trakehner, evm |
Feeling Freedom oli suurikokoinen ja charmikas ruunikko trakehnerori,
joka Saran tapaan kisasi niin esteitä kuin kouluakin pyrähtäen välillä
myös kenttäkisojen puolella. Parhaiten ori kuitenkin taisi
kouluratsastuksen salat ja kilpailikin intermediate-tasolla asti
saavuttaen muutamia merkittäviäkin sijoituksia ja voittoja. Esteillä
menestys oli huomattavasti vaatimattomampaa eikä Feeling Freedomilla
paljoa yli metrin luokissa koskaan kisattu, vaikka varma ja rohkea
hyppääjä se olikin. Luonteeltaan ori oli aavistuksen verran
temperamenttinen ja arvaamaton, mutta kuitenkin täysin hallittavissa
ja käsiteltävissä oleva.
Marcellus oli sekin varsin suurikokoinen musta trakehnerori,
joka syntyi maineikkaassa siittolassa Neuvostoliitossa mutta jo
nuorena matkasi kohti Saksaa. Saksassa oriin kisaura pääsi kunnolla
alkuun ja myös Marcelluksella kisattiin varsin sekalaisten lajien
merkeissä, mutta pääpaino oli selkeästi kouluratsastuksessa, jonka
parissa ori melkoisesti mainetta niittikin aina vaativalla tasolla
asti, onpa sillä muutama sijoitus jopa GP-tason luokistakin.
Luonteeltaan Marcellus oli erittäin kiltti ja lempeä, vaikka siitä
löytyi myös astetta tulisempikin puoli.
Abital oli ruunikko trakehnertamma, jolta löytyi säkäkorkeutta
vain 157 sentin verran. Tästä huolimatta tamma oli melkoinen estetykki
ja tuntui verraten vaivattomastikin leiskauttavan yli esteestä kuin
esteestä. Herkkänä ja säpsyvänä tammana Abitalin hermot eivät
kuitenkaan kestäneet kisailua suuremmissa määrin eikä sen kanssa
koskaan edetty suuremmille kisakentille, mutta kapasiteettia tammasta
kyllä löytyi ja tämä on näkynyt sen useissa jälkeläisissäkin.
You Make Me Cry CO oli pieni mutta pippurinen trakehnertamma, joka
kisasi pääasiassa kenttäratsastuksen parissa ja sai tililleen
useitakin sijoituksia ja voittoja, vaikka sen ura melko lyhyt olikin -
tamma kisasi vain 10-vuotiaaksi asti, jonka jälkeen sen omistaja
päätti siirtää tamman pääosin jalostuksen pariin. Tämäkään ei lainkaan
sen hassumpi päätös ollut, sillä You Make Me Cry ehti jättää jälkeensä
monia lupaavia jälkeläisiä, joista moni on kisannut ja menestynytkin
monessa eri lajissa. Luonteeltaan You Make Me Cry oli hirveän kiltti
ja rauhallinen, mitä on miltei vaikea uskoa katsoessa tamman
viilettävän rohkeasti ja ennakkoluulottomasti maastoesteradalla.
Carlatano oli esteitä jopa 150 cm luokissa runsaasti kisannut
trakehnerori suoraan hienoimmista saksalaisista sukulinjoista ja sen
kasvattajan odotukset olivat korkealla oriin suhteen. Esteiden lisäksi
orilla kisattiin pienimuotoisesti myös koulua, jonka parissa se
sijoittuikin muutaman kerran jopa vaativissa luokissa.
Kenttäratsastuksenkin parissa se tiettävästi starttasi muutaman
kerran, mutta menestystä tuskin siltä saralta kummoisesti saatiin.
Luonteeltaan Carlatano oli pehmeä ja tasainen, mitä se myös ilmeisen
hyvin periytti lukuisille jälkeläisilleen.
Make My Day oli kenttäpainotteinen sähäkkä saksalainen
trakehnertamma, jolta ei fyysistä kokoa löytynyt kuin hieman alle
160 cm mutta henkistä kokoa sitäkin enemmän: tamma oli todellinen
persoonallisuus, jonka seurassa sattui ja tapahtui harva se päivä.
Uskomattomat estelahjat, erityisen näyttävät askeleet ja raudanlujat
hermot tekivät tammasta monipuolisen ja loisteliaan kilparatsun. Se tekikin melkoisen pitkän uran pääosin kenttäkisoissa kilpaillen ja toikin kotiin monia ruusukkeita ja pokaaleja. Jälkeläisiä tammalle ehti kertyä vain kaksi kappaletta You Make Me Cryn lisäksi, mutta nämäkin molemmat ovat pärjänneet kotimaassaan Saksassa äärimmäisen hyvin, toinen kouluratsastuksessa ja toinen kenttäratsastuksen parissa.
Sukuselvitys © Miia B.
Kilpailukalenteri
Jälkeläiset
Saralla on kaksi jälkeläistä.
Komea oripoika syntyi Saran esikoislapseksi 15.06.2007. Varsa sai nimekseen TuuHa's Donaire. Pojan isukiksi oltiin valikoitu Fire Fight. Jälkeläinen kuoli 25.09.2008.
Suloinen tammavarsa, joka samalla on Saran toinen jälkeläinen, syntyi 06.11.2008. Se nimettiin Clairvoyant PM:ksi ja sen isä on Baroque de Poemé.
Muuta
Synttärit (satunnainen ikääntyminen)
0 vuotta 17.07.2005
3 vuotta 17.03.2006
4 vuotta 17.08.2006
5 vuotta 17.06.2007
6 vuotta 17.12.2007
7 vuotta 17.04.2008
8 vuotta 17.07.2008
10 vuotta 17.02.2009