Parahin seuraajani.
Täällä kirjoittaa erikoiskirjeenvaihtajasi, NEOn entinen kilpahevonen, sinun edeltäjäsi, MW Punasilmä, joka joutuu kantamaan piinallisen häpeällistä lempinimeä Pupu. Kun luet tätä, olen jo Sheychellellä lomalla, poissa sieltä, jossa sinä nyt olet.

"Pupu! Mitä sä puuhaat siellä yksin haan nurkassa piilossa? Toin lisää heiniä!"

Haluan kertoa tarinani sinulle, jotta ymmärrät, miksi sinunkin tulee karata heti, kun vain silmä välttää. Syy numero yksi: liian vähän ruokaa.
Saan syödä ainoastaan neljästi päivässä kauroja ja lesettä, jatkuvasti heinää, ja juomista on aina tarjolla. Mutta missä on kokisautomaatti? Missä kaviaari? Entä suklaajäätelö ja kahvikupposet?

"PUPU TÄNNE!"

Toinen syy, hyvä ystävä, on henkisesti jälkeenjäänyt, skitsahtanut ADHD-häirikkö, omistajani NEO. Sitä kiinnostaa vain kielten opettelu, meikkaaminen, uudet vaatteet, kengät ja laukut. Lisäksi se vaatii minulta aina liikoja ja raahaa edestakaisin, kisoihin ja kotiin.

"Mitä hel- TÄNNE tai haen sut!"

Parhaillaan se on huutamassa minulle aidan takaa, jotta tulisin taas uudelle reissulle. Kolmas syy on liiallinen fyysinen rasitus. Tiedämmehän me hevoset tottakai sen, että se ei ole hyväksi globaalille kansanterveydelle, että ajeltaisiin autoilla, mutta entäs mitä sanovat vähävaraiset biologiantutkijat, jotka omistavat elämänsä sortaakseen rotua homo sapiens?

"Nyt kuule senkin ylisuuri biotekniikan jätekasa!"

Viimeisenä syynä mainittakoon juuri tämä sivistyssanojen puute. Minä, hevosena, yritin tottakai parhaani mukaan huolehtia NEOsta, ja opettaa sille mitä tarkoittavat mm fakta ja elegantti, mutta eihän se opi. Nopeasti edistyvä ilmastonmuutoskin lienee hänen syytään. Saaste se on ilmansaastekin: kirosanoja se viljelee enemmän kuin olen keneltäkään muulta kuullut ja stereot se pitää täysillä yöt päivät, nukkuessaankin, mutta uskoisin, ettei se tiedä edes mitä se sana ilmastonmuutos tarkoittaa.

"Mitä hittoa, miksi sä oot rampannu tänne jotain kavionjälkiä mitenpäin sattuu? Tuus nyt, mennään talliin niin mami antaa sulle omenan ja sitten saat lähteä riimulenkille kunhan ensin harjaan sua ja pistän sulle loimen päälle. Hyvä poika."
"Hörh."

Tarkemmin ajatellen, ystäväiseni, saat jäädä tulematta. NEO on minun ikiomani, ja vaikka siinä on paljon puutteellisia ominaisuuksia, se on tosi hyvä.

"Ole hyvä Pupu!"

Mitä me tästä tarinasta opimme? Jätä takamuksesi menneeseen. Vaikka omistajallesi ei riitä mikään, vaikka sinä olet hänelle vähempiarvoinen kuin saksankirjat, vaikka hän sinua ajaessaan tai ratsastaessaan ei koskaan olisi tyytyväinen, hän tekee kuitenkin kaikkensa eteesi: sietää sinua ja vielä ruokkiikin.

Tuomarin kommentti: Mielenkiintoinen toteutus, joka toimii hyvin. Ja hauskuuttakin tässä oli!