Mayimmin isä on komea, punarautias Avalon's Maestoso xx. Korkeahko englantilainen täysiverinen ehti saavuttaa kantakirjasta ja YLA'sta kolmannen palkinnon kilpailu-urallaan. Herra oli aina hyvin terve ja hyväkuntoinen, luonteeltaan avoin ja rehellinen, ja jäikin kisaeläkkeelle vasta 19-vuotiaana kun ikä alkoi painaa. Oria on käytetty ensin täysiverijalostukseen, myöhemmin sen astumat tammat saivat varsoikseen virtuaalimaailman ensimmäisia rbsh'ita.

Isänisä Vancouver's Lucky Boy xx oli poikaansa Masaa aika lailla tummempi ja matalampi. Onni sai elämänsä aikana vain muutaman varsan, eikä sillä paljon kisattukaan. Niissä harvoissa helpoissa luokissaan Onni sijoittui kuitenkin melko hyvin. Onni kuoli rauhallisesti vanhuuteen.
Onnin isä, Vancouver's Casanova eleli pitkän, tapahtumarikkaan elämän kouluratsuna. Sen sisukas luonne ei tehnyt siitä helpointa mahdollista käsiteltävää, mutta taitava ratsastaja kiskoi orista esiin upean, vaativien tasojen ratsun. Vaikka menestys oli hurjaa, ori katosi nopeasti vain viiden varsan jälkeen.
Yksi tammoista, jonka Casanova ehti astua, oli Baron's Roxette. Se ei ollut menestynyt, se oli vielä kovin nuori. Tammasta oltiin yritetty laukkuria, mutta sen luonne ei ollut siihen soveltuva. Varsansa jälkeen hevonen myytiin paikalliselle naiselle harrastehevoseksi.

Tamman isänemä, Secret Love xx, oli laukkaratoja kiertävä legenda. Se ehti laukata itselleen statistiikan 31: 2-3-5-2 ja voittosumman 37 000ve. Sijoituksia ropisi myös koulussa ja esteillä. Tamma kuoli tuntemattomaan epidemiaan vain muutamaa kuukautta sen jälkeen, kun se sai viimeisen varsansa.
Isänemä Lord Sorrow xx oli laukkapainotteinen, mutta ei kovin menestynyt. Pikkukisoissa se voitti ja sijoittui, mutta ei enää pärjännytkään kaukana kotoaan. Orin loistava luonne tiesi kuitenkin varmaa jalostuskäyttöä, tämä herra on periyttänyt jokaiselle jälkeläiselleen kiltin, rauhallisen luonteen.
Secret Loven emä oli Secret Love Story xx. Ruunikko, korkea tamma oli periksiantamaton puurtaja kouluradoilla. Sitä ei koskaan viety kokeilemaan onneaan suuriin kilpailuihin, mutta se kahmikin sitten sijoituksia pikkukisoissa. Lotta jätti vain kolme varsaa.

Se kaunotar, joka piti Manasta varsana huolta, oli nimeltään Muscha. 162cm korkea budjonnytamma kilpaili ahkerasti koulu- ja esteratsastuksessa, vaikka ei ylimaallisia sijoitusmääriä koskaan haalinutkaan. Laatuarvosteluissa Muscha palkittiin YLA2. Tamma pärjäsi myös ulkonäöllään, se ehti kilpailuaikanaan haalia KuMan ja JS'an. Tätä upeaa, kilttiä ratsua käytettiin jalostukseen säästeliäästi ja harkiten. Sen varsoista hyvin moni on perinyt emältään sisua kisakentillä, useampi varsa on palkittu laatuarvosteluissa. Varsoilla on myös arvonimiä ja palkintoja näyttelyistä.

Muschan isä, Afonasei oli todella vanhaa budjonnylinjaa Venäjältä. Tämän linjan edustajia on jäljellä enää vain muutamia. Sukunsa tapaan mainetta sekä koulu- että estekentillä niittänyt Aaro sai elinaikanaan kahdeksan varsaa ja kuoli pitkän, onnellisen elämän jälkeen vanhuuteen.
Mayimmin emänisänisä oli elävä legenda, Afanas, joka oli kadehdittu jo varsana sukutaulunsa takia. Nelivuotiaana ori alkoi menestyä helpoissa luokissa nopeammin kuin ikätoverinsa. Kahdeksanvuotiaana se oli jo kerännyt paljon sijoituksia, mainetta ja arvonimiä. Kuollessaan 28-vuotiaana Afanaksella oli melkein kaikki siihen aikaan tunnetut arvonimet, kuusi varsaa ja takana onnellinen, tapahtumarikas elämä.
Emänisänemä, Nastasia tuskin esittelyjä kaipaa. Se oli venäläinen kouluratsu, mutta ainoan varsansa, Afonasein, jälkeen se muutti Saksaan kilpailemaan. Tamma sai palkintoja ja laajalle kantautuvan huhun maineestaan, mutta vain sen yhden ainoan varsan.

Emänemä Masha vaihtoi omistajaa useasti. Siitä kokeiltiin kouluratsua, mutta se oli liian tahmealiikkeinen ja laiska sellaiseen hommaan. Myöhemmällä iällä se löysi esteratsastuksen ja rakastui uuteen lajiinsa. Viisitoistavuotiaaksi Masha kulki kilpailuissa, voitti ja sijoittui. Eräässä kohtalokkaassa kilpailussa se teki virheen esteellä ja mursi jalkansa. Kiltti, elämäniloinen otus jouduttiin lopettamaan välittömästi.
Mayimm voi ylpeillä emänisänisänsä olevan Boleslav. Kilpailusuorituksillaan se ei koreile, mutta ulkonäöllään senkin edestä. Ei löydy ainoatakaan näyttelyä, johon Boleslav olisi osallistunut olematta luokkansa ensimmäinen. Komistus jätti vain kaksi varsaa, jotka molemmat perivät isänsä ulkomuodon
Emänisänemä Motya oli niinikään Boleslavin vastakohta. Sillä oli huono rakenne eikä se osannut olla itselleen eduksi mistään kulmasta. Hyppysuoritukset olivatkin sitten ihan toista luokkaa. Motyan ainoa varsa peri tamman ainutlaatuisen, nopean hyppytyylin vain osaksi.