Leidin sukutaulu on oikea ongelmahevosten listaus. Isän puoli on kokonaiskatsaukselta parempi, puhtaampi ja kyvykkäämpi. Itse isä on oikeastaan vahinkovarsa, mutta yllättävän hienoliikkeinen ja kestävä ori kenttäkisoihin. Aviatorista olen pitkään varsaa haikaillut ja kun semmoinen tuli vastaan, ostin heti - vaikkakin tuli luonteeltaan hermoheikko, rakenteeltaan täysi nolla ja kyvyiltään surkimus. Paint-ukilta Leidi on tainnut periä ne muutamat haaleat täplät takalistossa, mutta mitään järkevää länkkäriluonnetta ei ole Leidille suotu. Harmi sinänsä, Massacre on komea lännenratsastuksen ihanneheppa.. Leidin mummi Section xx on aika äkkipikainen neito, mutta ei silti lähelläkään lapsenlapsensa luonnetta. Tamma on lihaksikas vahva sprintteri, kilparatojen kuningatar. Leidi ei perinyt Sectionilta mitään muuta kuin ehkä ilmeen - osaan, pystyn ja pärjään. Mikä ei Leidin kohdalla ole totta. Isän puolen isoukeista ja -mummeista ei ole oikein mitään mainittavaa, toiset karjanajotyyppejä ja toiset kuumia kilpureita. Mutta Ivy Madia ei pidä jättää historian varjoihin - jokainen varmaan tietää tämän legendaarisen tamman, jonka cowboyt aina sekoittivat lehmään. Emä sitten? Lady Bad taitaa vieläkin olla katkera, että sai niin surkean äidin. Ponireppana saa aina kuulla naljailua emälinjoistaan sekä surkeista lapsistaan, eikä syyttä suotta - mutta useimmiten tiukka täti pistää ilkkujille jauhot suuhun voittamalla kaikki metrikympin luokat. Olen ihan iloinen, että juuri Deep Chill sattui Leidin toiseksi ukiksi. Hältä tammani on perinyt ainakin värin, mutta toivottavasti vähän jotain muutakin. Esimerkiksi ihmeelliset hyppykyvyt... Ihan pahaa tekee, kun pitää kertoa Leidin toisesta mummosta, Dustinessista. Laittakaa joskus Googleen Dustiness xx: löydät sivukaupalla kertomuksia täysiverisestä, joka muistutti vitsiä... Täysin painetta kestämätön luonne, metrin mittaiset jalat, pakokauhuinen, avuton, laiha, aina kipeä. Ja kyllä, sai parasta hoitoa mitä hevoselle voi antaa! Sattuipa vain olemaan sen luonteinen. Lady Fun. Leidi. Nämä sanat eivät ehkä tirsku piruutta, mutta nimenomaan sitä tämä pikkutamma tirskuu. Piruutta. Hulluuttaa. ADHD:ta. Syndroomaa. Mitä vain, jonka immeiset mieltävät ikäväksi. Ehkä omistaja taas vähän liioittelee. Eihän minun nassukka mikään hullu ole, se on vaan erilainen. Psykoseko ipana, joka ei koskaan kasvakaan aikuiseksi. Sillä on aina joku temppu takataskussa, joka pitää näyttää just silloin kun sille käy. Useimmiten se on uusi näykkäisytekniikka, mutta voi sitä ilon päivää, kun Leidi tunki innoissaan karsinan ovelle: "Äiti, äiti, mä osaan impata!" Kauhistunut omistaja säntäsi hevostarvikeliikkeeseen ostamaan imppauspannan ja tervaa, mutta sillä välin tamma olikin jo kyllästynyt imppailuun eikä sitä ole sen koommin esiintynyt. Elämä Leidin ja loppujen kanssa on yhtä sirkusta. Varsinkin Leidin. Tamma ei pysy yhtään käsissä, aina pitää olla vahtimassa, kun sen viimein saa karsinaansa lukittua, helpotusta kestää vain hetken - tunnin välein on pakko sännätä katsomaan, ettei Leidi ole kiivennyt ikkunasta pihalle. Harjaa Leidi kammoksuu, kaviokoukku on kidutusvehje ja piikkisukaa pahempaa ei tässä maailmassa olekaan. Kiinnihän Leidiä ei voi laittaa, sillä on vetopaniikki ja stressi ja kriisi. Ja onhan se Leidi toisinaan aika ilkeäkin, nimim. noin 1000 mustelmaa käsivarsissa ja 14 kavionjälkeä mahassa. Tietysti ajattelee, että Leidin on sitten yksinkertaisesti pakko olla huippuratsu. Jos on hankala luonne, pitäähän siinä nyt joku "se" olla, että poni ostetaan. Mutta, ihme kyllä, Leidi ei olekaan mikään huippuratsu! Kilpailijan mittakaavassa maan matonen, tuntiratsastajan hullu, hevosista mitään ymmärtämättömän vaarallinen, pikkutytön kelvollinen. Ihan oikeassahan he tavallaan ovatkin - Leidi ryöstäytyy erittäin mielellään, osaa temppuja läjäpäin, pelkää yhtä jos toistakin asiaa eikä kulje kuolaimella metriäkään. Mutta silti se on mukava! Leidi nakkelee niskojaan, steppaa ja kulkee pää pystyssä heti, kun ottaa ohjat käteen. Kun vaatii jotain vaikeampaa, pää lennähtää niin ylös kuin kaula antaa myöten, kuolaimen vaikutus himmenee olemattomaksi. Leidi saa kuolaimet kielen alle, leikkii ontuvaa, hyppää pystyyn kun näkee ihmisen, koiran, roskan. Ja hyppytaidot sitten? No kyllähän se ylittää metriä, mutta kuten monesti jo on sanottu, lehmäkin pääsee metrin. kilpailtu 6 kilpailua - kisataan vain tarinaluokissa! 10.11 Harmonia KeRJ he c / re 60 / me 50 1/12 21.11 Viola ERJ 90 cm 1/8 20.12 Perjantai KRJ HeB 5/8 06.01 Heijastus ERJ 90 cm 1/7 27.01 Hillava KRJ HeC 14/18 29.02 Hillava este 100cm 1/2 30.03 Hillava KRJ HeB 3/4 16-18.11. Daiawe leiri, kommentit sivulla Leidillä on 1 jälkeläinen 05.06. HM Mister Masterpiece (i. Muscat ox)    Layout: fjalin / tekstit fjalin / hosted by freewebs.com / tausta inspiration gallery / kuvat kiitos Sophia M. |