|
» Ábyrgur frá Moldóttu
|
| Virallinen nimi: | Ábyrgur frá Moldóttur | Painoitus: | Askellajipainotteinen |
| Rotu ja sukupuoli: | Islanninhevosori | Koulutustaso: | ko.he b re.80cm me.80cm |
| säkäkorkeus: | 139cm | Omistaja: | Daimon, Faserham |
| Syntymäaika: | 13.06.2007, VARL | Kasvattaja: | Moldóttur |
» Tälläinen hän on...
Moni on varmasti pikkutyttönä unelmoinut omasta islantilaisesta niiden hurmaavan ulkonäön ja kestävyyden ansiosta. Niin myös minä unelmoin kauan, että saisin omaankin talliin pienen islantilaisen tuomaan oman persoonansa ja pian huomasinkin tekevän ostotarjousta mitä hurmaavimmasta islantilaisorista, Abusta. Ensisilmäyksellä rakastuin tämän ponin suloiseen ulkonäköön ja sen persoonalliseen hauskaan luonteeseen mistä löytyy niin sympaattista hellyydenkipeyttä kuin myös ripaus itseppäisyyttä, jolla se jaksaa ilahduttaa jokaista päivääni hänen kanssaan. Abusta tuli nopeasti tallin pelle kun se hörisee persoonallisen matalalla äänellänsä tai lysähtää istumaan laitumella varjostavan puun alle tai sitten ravaa hieman töksäyttelevin askelein satulan alla. Ehkä se persoonallisuus onkin taannut sen miksi tämä poni on minulle niin tärkeä ja miksi tästä on tullut itselleni se "the poni", poni jota en vaihtaisi mihinkään.
Voisin hieman viedä kuitenkin teitä takaisin siihen päivään kun Abu saapui minulle Swinhoodiin pienenä, hontelojalkaisena varsana. Se käveli kopista pois hieman varoen ja katsoin ympärillensä ujostellen uutta paikkaa, jota se ei varmastikaan silloin ajatellut tulevaksi kodikseen. Orin ensimmäinen yö olikin tallissa aika vilskettä kun hän hirnui ja käännähteli karsinassaan hyvin levottomasti katsoessaan samalla säikähdellen ympärillensä ja sen takia myös oma yöni vierähti tallilla sitä rauhoittelemassa ja pitämässä sille seuraa. Tallin muut hevoset olivatkin nimenneet sen heti ärsyttäväksi kakaraksi, joka ei saanut pidettyä hetkeäkään suutansa kiinni. Parissa viikossa ori alkoi kuin alkoikin kotiutua Swinhoodiin hyvin ja siitä tuli hetkessä semmoinen oma silmäteräni, josta pyrinkin pitämään oikein ekstra-hyvän huolen. Jonkin ajan päästä kuin Abu oli kotiutunut talliin niin itselleni tuli toinen islantilaisori, Ali, josta tuli hetkessä Abulle hyvä sydänystävä.
Kauaa Abu ei kuitenkaan ehtinyt Swinhoodissa viettämään kun olin saanut uuden talli, Faserhamin, valmiiksi ja oli aika siirtää jokainen oma kaviokas sinne asumaan. Hieman haikein mielin lastasinkin Abun autoon minne hänkin meni tavalliseen tapaansa hieman oudoksuen koska matkustaminen ei ollut hänelle mikään yli aktiivinen toimenpide. Faserhamiin tultaessa ori selvästikin koki pientä ikävää Swinhoodiin missä oli monta kertaa vähemmän hevosia ja missä se oli oppinut tuntemaan paikat yhtä hyvin kuin oman pienen turpansa. Muutaman päivän sisällä ori kuitenkin kotiutui Faserhamiin ja alkoi samalla tutustumaan moniin eri hevosiin, tietysti parhaan ystävänsä Alin kanssa.
Hoitopaikalla Abu on veikeä menijä, joka pitkästyy pitkien harjaustuokioiden aikana ja tahtoo yleensäkin niihin sisältää semmoista menoa, että huh huh. Mistään kohti ori ei kuitenkaan aristele vaan se antaa harjata itseään sen suurempia hätkähtelyitä ja antaa harjan kulkea aivan päästä-häntään. Toki tietysti uusien ihmisten hoitessa se suhtautuu hieman epäillen sekä ujostellen ja katsookin koko ajan sivusilmällä tyypin puuhia kuin varmistaaksen, ettei tule ikäviä yllätyksiä. Kaviot orilla on tapana nostaa pienen temppuilun jälkeen ja sillä 'temppuilullansa' se saakin helposti nostettua hoitajan otsalle hikikarpaloita kun pitää jalkaansa vaikka väkisinkin maassa. Mutta kyllä Abulla on sitten aina lopulta tapana nostaa kaviotansa ja antaa hoitajansa putsata sen.
Lähelle jääneet harjat, sienet, ynnämuut tuommoiset pienet tavarat ovat mielenkiintoisia asioita Abun silmissä ja sen takia tällä orilla onkin tapana hieman pölliä niitä jemmailemalla niitä itsellensä ja ei ole mikään harvinaisuuskaan jos mehukkaan näköinen kumisuka löytäisi tiensä tämän orin suuhun. Ei todellakaan mitenkään erikoista.
Satuloidessa Abu osaa olla välillä hieman liiankin pullisteleva ja saa sillä tavoin hoitajan todellakin tekemään työtä tuon satulavyönkiristyksen suhteen. Ori osaa nimittäin pullistaa mahansa kuin kuumailmapalloksi ja sitten kun ratsastaja on kavunnut tämän orin selkään niin Abu päästää kaiken pois. Kannattaa siis varata hieman aikaa tuon satulavyönkiristykseen nimittäin se ei todellakaan ole mistään helpoimmasta päästä ja varsinkin jos itse vyö on vähän lyhyempää mallia. Suitsien kanssa myöskin se saattaa hieman pelleillä mm. nostamalla päänsä mahdollisimman korkealle ja sitten puree hampaansa visusti yhteen jotta säästyisi noiden kuolainten laitolta. Pienellä vaivannäöllä ne kyllään saadaan kuin saadaankin laitettua tälle oriille kuitenkin sen suurempaa ajan tuhlausta. Suitset ja pintelit antaa laittaa jalkoihinsa hienosti eikä niiden kanssa tule minkäänlaisia ongelmia.
Ensi kertaa kuin kauan sitten nousin tämän ratsun selkään oli olo kuin jäniksellä. Ne ensimmäiset ratsastuskerrat eivät todellakaan olleet helpoimmasta päästä mutta pitkällä ajalla saimmekin sitten tulosta ja olin luonut tästä islantilaisesta jotain kerrassaan upeaa. Nuoresta hevosesta lähdin itse kouluttamaan mahdollisimman hyvää ja kuuliaista ratsua, jolla löytyisi kapasiteettia ja menoa kilpakentille saakka ja siinä olen todellakin onnistunut mutta mitä muuta siltä voitaisiin sen sukunsa puolesta odottaa? ei mitään. Abu on loistava menijä, jolla riittää energiaa moneen asiaan minkä takia alkulämpöistä pyrinkin aina venyttämään mahdollisimman pitkät, että sitten varsinainen työ sujuisi mahdollisimman keskittyneesti ja mallikkaasti. Tämän orin askeleet eivät ehkä ole kaikista kauneimmat niiden töksäytyksien takia mutteivat kuitenkaan mistään hirveimmästäkään päästä. Osaavissa käsissä töltti kuitenkin tällä ponilla onkin hienon näköistä ja no, se saattaa johtua siitä etten paljoa pääse tölttäilemään muilla hevosilla kuin Abulla.
Epävarman ja uuden ratsastajan alla Abu ei ehkä säkenöikkään sitä iloista positiivisuutta vaan se voi esittäytyä oikeaksi piruksi äkkipysähdyksiensä, äkkispurttejensa, istumalle lysähdyksiensä ja pukkejensa takia. Jotta yhteistyö sujuisi Abulla sekä ratsastajalla edes hyvää tasoa niin ratsastajalta vaaditaan päättäväisyyttä ja kärsivällisyyttä ratsastaa tällä ponilla ja tehdä selkeästi oma hommansa hienosti, että lopputulos näyttäisi sitten hienolta ja mallikkaalta.
Maastoratsastus tuo mieleen varmasti monellekin semmoisen rauhallisen menon kauniilla luontopolulla, jolloin kukat kukkii tai lumihiutaleet tanssivat ratsukon vierellä. Kaiken luulisi ehkä olevan hyvinkin rentouttavaa ja rauhallista eikä mitään suuria hätkähtelyitä ja suurta menoa. Abun kohdalla se kuitenkin on hieman toisin nimittäin tämä ori todellakin tahtoo ottaa maastoilussa kaiken irti eikä vain kiltisti ja tottelevaisesti tallustella polulla rauhalliseen tahtiin. Tämän orin mielestä maastoilussa täytyy olla vauhtia ja menoa ja sen takia se suorastaan rakastaakin hurjia kiitolaukkia suurilla pelloilla tai sitten hyppiä maastoesteitä suurella voimalla. Sen takia tämä ori ei ehkä kuitenkaan sovellu parhaiten ihmisille, jotka tahtovat maastoretkien tuovat rentousta ja rauhallisuutta. Ei todellakaan.
Taluttaessa Abu saattaa aluksi kävellä kiltisti vierellä ja esittää mitä suloisinta otusta mutta pienessä ajassa saattaa rynnätä ensimmäisen mehukkaan näköisen ruohomättään luokse suurella voimalla. Päättäväisyys on aika suuri sana siis taluttaessakin tämän orin kanssa vaikkei se kuitenkaan ihan mikään piru ole, on niitä vauhdikkaampiakin jätkiä nähty narun päässä kulkemassa. Hyvässä kurissa tämä ori osaa kuitenkin kulkea erittäin nätisti taluttajansa vierellä ilman niitä ryntäy-eleitä. Laitumen portilla ori saattaa useimmiten kiihdyttää hieman vauhtiansa tietäessään, että pääsee pian laiduntamaan kavereiden kanssa, joten silloin kannattaa riimunarusta pitää ihan kunnolla kiinni ja olla valmis irrottamaan se sen riimusta. Pahimmassa tapauksessa Abu rynnistää suoraan laitumelle täydessä vauhdissa huolimatta siitä onko se vielä kiinni narun päässä.
» Suku on pahin...
| isä Náttfari frá Vork | ii. Rúmba frá Trottholm | iii. hár von |
| iie. undursamlegur frá Vork | ||
| ie. Rispa frá Vork | iei. fyrirmynd | |
| iee. draugur | ||
| emä Vinur frá Amór | ei. Vinur frá Amór, | eii. Dromi frá Bionic |
| eie. Freya frá Dreysir | ||
| ee. Vindur frá Krókantti | eei. Höfdi frá Graham | |
| eee. Findur frá Graham |
Abun suku ei ollut siitä helpoimmasta päästä lähteä tutkimaan nimittäin nimet omaan korvaani ei aluksi olleetkaan mitään kovin tuttuja, pikemminkin tuntemattomampia poneja. Lähtiessäni tutkimaan Abun isän puolta oli odotukset sinänsä hyvin korkealla koska mielessä kävi vain, että pakkohan senkin on oltava mitä upeinta eläintä kun meidän Abukin on semmoista 'laatukamaa'. Náttfari frá Vork on väriltänsä punarautias askellajiori, jolla on säkäkorkeutta 138cm. Kilparadoilla oria ollaan jonkin verran nähty hyviä tuloksia saalistaen, mutta näyttelyiden puolella ori ei ole sen enempää vieraillut. Mukavan näköisellä orilla on myös omaan silmääni ihana luonne ja selvästikin Abulle on isältäkin sitä luonnetta periytynyt, Náttfarin positiivisuus ja pieni itseppäisyys takaa sen. Suvultansa Náttfari on kanssa melkeinpä yhtä tuntematon itselleni kuin tämä poni itsekin ja sen selvittäminen oli taas niin mielenkiintoista ja työlästä hommaa. Silmäiltyäni sen tarkemmin löysin kuitenkin mukavan kuuloisia nimiä joukosta, joidenka omaavat ovat pärjänneet niin kilparadoilla kuin myös näyttelyiden puolella. Erityisesti Abun isä tuntui erittäin kiinnostavalta upean ulkonäkönsä ja hyvien sijoitustensa ansiosta, luonnekkin tällä orilla on suorastaan kiitettävän tasoa.
Vinur frá Amór, Viinur, oli suloinen ja sympaattinen pikkuruinen ponitamma eläessään, joka oli ainakin itselleni jättänyt mitä ihanimman kuvan itsestään. Viinur on väriltänsä hauskan kirjavaponitamma ja korkeutta häneltä löytyy yhteensä 139cm. Hyväliikkeisen ja -luonteisen ponin on kasvattanut Adres Hoffson, Islannista. Menestynyt tamma todellakin on ARJ'n puolella ja edesmennyt poni olikin saavuttanut mm. ARJ-II 77p., YLA2 123p. LV. 25-vuotiaana Viinur nukkui pois omalla kotitallillansa. Viinur oli ollut viimeisinä päivinää pirteä ja reipas omaitsensä mutta sydän taas ei ollut kestänyt enää. Upea poni todellakin oli eläessään, se täytyy myöntää. Viinur jätti jälkeensä seitsemän hurmaavaa jälkeläistä, joista Abu on hänen viimeisensä.
» Jälkikasvua...
Abu on tarjolla ympäri vuoden jalostukseen. Jos ori kiinnostaa tammallesi niín ota rohkeasti yhteyttä.
» "Äiti sano, että musta tulee vielä tähti"...
| PVM | Paikka | Laji/Jaos | Luokka | Sijoitus |
| 20.01.07 | Kutsu | ARJ | helppo töltti | 2/4 |
| 20.01.07 | Kutsu | ARJ | helppo nelikäynti | 2/4 |
| 12.11.08 | Kutsu | ARJ | Töltti T.1 | 4/30 |
| 12.11.08 | Kutsu | ARJ | Töltti T.2 | 2/29 |
| 16.11.08 | Kutsu | ARJ | Töltti T.1 | 4/30 |
| 25.11.08 | Kutsu | ARJ | 4-käynti V1 | 3/16 |
| 30.11.08 | Kutsu | ARJ | Töltti T.1 | 3/15 |
| 29.11.08 | Kutsu | ARJ | 4-käynti V.1 | 2/7 |
| 29.11.08 | Kutsu | ARJ | Töltti T1 | 4/20 |
| 30.11.08 | Kutsu | ARJ | Töltti T.2 | 1/6 |
| 05.12.08 | Kutsu | ARJ | Töltti T.1 | 3/29 |
| 05.12.08 | Kutsu | ARJ | Töltti T.2 | 3/32 |
| 26.06.09 | Kutsu | ARJ | Passikoe PP.1 | 3/30 |
| 01.07.09 | Kutsu | ARJ | Töltti T.2 | 4/35 |
| 04.07.09 | Kutsu | ARJ | Passikoe PP.1 | 1/30 |
» Valmennuksissa...
» Ikääntyminen...
1 vuotta - 31.07.2007
2 vuotta - 17.09.2007
3 vuotta - 04.11.2007
4 vuotta - 22.12.2007
5 vuotta - 08.02.2008
6 vuotta - 27.03.2008
7 vuotta - 14.05.2008
8 vuotta - 01.07.2008
9 vuotta - 18.08.2008
10 vuotta - 05.10.2008
11 vuotta - 22.11.2008
12 vuotta - 09.01.2009
13 vuotta - 26.02.2009
14 vuotta - 15.04.2009
15 vuotta - 02.06.2009
16 vuotta - 20.07.2009
17 vuotta - 06.09.2009
18 vuotta - 24.10.2009
19 vuotta - 11.12.2009
20 vuotta - 28.01.2010
21 vuotta - 17.03.2010
Kuvat:Luvat