Uusi tulokas ja Ennakkoluulot ...ne ennakkoluulot :)

kuva: Eija Kärkinen

Jo jonkun aikaa olen suunitellut ottaa kolmannen koiran, ehkä jo keväällä..mutta ihan kääpiönsellaisen. Olen saanut tutustua Kääpiöpinseriin, Kiinanharjikseen siskoni luona lomaillessa ja huomasin miten reippaita ja näppäriä koiria pienetkin voi olla  niin innostuin "Harjiksista" , mutta toisin kävi. Kohtalo puuttui peliin ja elämä kun tuo yllätyksiä ja aina ei kaikki mene niinku elokuvissa, tämä Italianvinttikoira  etsi uutta pysyvää kotia pikaisesti  ja minähän olin kerrassaan myyty .Ennakkoluulot oli kyllä  suuret ekaks vaikka olen tutustunut tähän koiraan jo aiemmin mutta "Morron" 2 v tyttö!!! tooosi pieni 37 säkä ja siro kuin perhonen ,juoksuajat sun muut huolet painoi heti päälle...Neero ja Åke survoo sen jalkoihinsa, pitää laittaa portti olkkarin oveen..ei voi laskee yhtaikaa irti...entä jos ne leikkii , meneekö rikki, meneekö viikko pelkkään itkuun ja ikävään ..huh huh. Juoksut ei vielä ole alkanut ja siihen on ratkaisu sitten tuonnenpana ,mutta kaikki turhat huolet  poistui saman tien kun Morron jäi meille. Hiukan hyppi alkuunsa ovelle ja vikisi, kun entinen omistaja lähti,mutta sitten tutki huoneet ja koirat ja se oli siinä. Metsälenkit on sille jännää, City-koira kun on ollut, sitä kiinostaa kaikki ympärillä oleva ja vaikka ei pentu enää ole niin matkii mitä Neero ja Åke tekee .

Irti päästin  ensin koiratarhassa ja hienosti sujui yhteiset riennot. Aikamoista vauhtia se antoi "pojille"   Vinttikoirat ovat olleet aina lähellä sydäntäni ja nyt sain kääpiökoiran ja vinttarin  ja mukava koira kaiken lisäksi...Morronin tehtävä on olla mun seurakoira, kainaloinen ja vaan koira, uskon sen täyttävän nämä tehtävät :)

   Åken kuulumisia

Tänään vein Åken virallisiin lonkkakuvauksiin meidän "oma"lääkärille ja hyvältä kuvissa ainakin näytti nivelpallo olevan nivelmaljassa  ja  siistit oli pinnat...toivotaan , että ovat kunnossa. Itse kuvaus sujui hyvin ja kuvattiin myös lisäksi kyynärätkin . Kauan kesti herääminen Åkella ja vieläkin on huonovointinen, hieman valittelee oloaan , mutta kyllä se siitä. Neero on myös ollut kovasti huolissaan Åkesta, pesee sen korvia ja venyttelee vierellä selälleen milloin kyljelleen ja örähtelee ihmeissään, kun ei Åke ala leikkimään.  Taas sai Åke kehuja, ei ainoastaan hyvästä luonteestaan vaan tietty sen turkki herättää aina ihastelua kun karvaa riittää ja on se niin komea muutenkin, ell kehui sen kroppaa, kun on niin  kiinteä, vahvaluinen ja lihaksikas  ja hän oli sitä mieltä, että on aina upeaa nähdä Collie joka on paitsi reipas, myös upee turkkinen;) oltiin taas muikeina ...kuvassa toipilas ressukka.          

5.9.-09-Åke täytti 2v  ja se meni ihan ohi meiltä, no eipä tuo itse sitä merkkaa millään lailla.                     

            Neerolla on 12.6.2009  7v synttärit!! Onnea ihana luttanani:))

Taas on aika hurahtanut ja Neero täyttää 7V ja voi - onneks - hyvin, nimittäin jatkuva huolenaiheeni on ollut Neeron kausittainen/ajoittainen yskä ja hiukka se on ollut  väsynyt... sekä sylky on ollut oudon vaahtoavaa rasituksen aikana, niimpä kävimme eläinlääkärillä ja Neero syynättiin perusteellisesti. Ensin lievä rauhoitus ja kauan se harotti pystyssä ennen kuin kävi makuulle .Röngkken kuvia otettiin monta, kaulasta ja keuhkoista ylhäältä ja sivulta , tutkittiin kurkkua tosi tarkkaan ja sain itsekkin kurkata nieluun ,terveen värinen ja normaali kurkku se oli, sitten kuunneltiin sydäntä, sekä verikoe myös otettiin, tutkittiin selässä oleva rasvapatti, myös silmät tarkistettiin ja kaikki on ihan OK. Sydän on vahva ja hyvän kokoinen eikä kurkkukaan ollut punainen, ei kasvaimia , ilmeisesti allerginen reagtio tuo yskä ja antibiootilla ja kortisoonilla poikaa nyt hoidetaan ja seurataan auttaako lääkkeet. Hengitys rauhoitettuna tasainen ja äänetön ja ei kuulunut rohinoita keuhkoista. Olipas mukavaa kuulla ja aina Neero saa kehuja käytöksestään  niin kun nytkin kun se alkoi nuolla El.lääkärin naamaa kun hän otti verikoetta, kovin oli lekuri otettu ja ihaili kuinka sosiaalinen ja luottavainen koira Neero on, niin se kylläonkin, ihana koira . Tämä oli Neeron toinen kerta lekurilla , eka oli tapatumainen kun ruusunpiikki oli takertunut keskelle sen mykiötä...että hyvä näin.