---------------------------------------------------------------------
Etusivu - Esittely - Tammat - Ori vierailulle? - Toiminta - Muuta
---------------------------------------------------------------------
NOUSUVEDEN PISARA
Virtuaalihevonen/a sim-game horse
Virallinen nimi: Nousuveden Pisara, "Pisara"
Rekisterinumero: VH-******
Rotu: suomenpienhevonen
Sukupuoli: tamma
Ikä & syntymäaika:  , 23.07.2007
Väri: rautias
Merkit: sukat kaikissa jaloissa
Säkäkorkeus: 143cm
Koulutustaso:HeA, 100cm, 90cm
Painotus: yleis
Käyttö: siitos+kisa
Omistaja: Bearing
Kotitalli: Tamma-asema Eirene
Kasvattaja: Ruukkaan Hevostila (tuonti)
|
Kuvat on piirtänyt: Bearing/Paperiviilto, Kiitos, Thank You! ÄLÄ KOPIOI!
|
Menneisyys:
Pisara syntyi Ruukkaan Hevostilalla Keski-Suomessa ja asusti siellä reilut kolme ensimmäistä elinvuottaan. Emänsä rinnalla varsa oli ollut iloinen ja elämänmyönteinen ja kehittynyt nopeasti. Se saatiin vieroitettua puolivuotiaana, vaikkakin vieroitus oli ollut poikkeuksellisen vaikea. Tämän jälkeen varsa sai nauttia elämästään hyvien varsakavereidensa kanssa puolivuotta rauhassa opetellen samalla hiukan tavoille. Kunnollinen tapakoulutus Pisaran kanssa alkoi kun pikkutamma oli vuoden ikäinen. Silloin se sai opetella kaiken, mitä parin vuoden päästä ratsutettava hevonen tarvitsi pohjataidoikseen. Pisara oli kuuleman mukaan hyvä ja innokas oppilas ja se oppi nopeasti.
Saavutettuaan reilun kolmen vuoden iän alkoi Pisaran ratsutus. Aluksi pikkutammalta löytyi sisua paiskoa ratsastajia selästään ja sen kouluttaminen muuttui hankalammaksi kuin oltiin odotettu. Selkään nousemisesta seurasi kiivasluontoinen rodeo, eikä Pisara meinannut rauhoittua millään. Neiti kuitenkin lähetettiin tämän tiimoilta koulutuskeskukseen, jossa tämän kaltaisiin ongelmatapauksiin oltiin totuttu ja Pisara oppi vihdoin ratsun alkeet. Jatkokoulutusta Pisara sai ensin kotona.
Kun Pisara osasi hyvin ratsun perusteet se myytiin ja se muutti Etelä-Suomeen tulevaa kilpakäyttöä varten. Se koulutettiin huolellisesti esteille ja kouluun, mikä vei seuraavat kaksi Pisaran elinvuosista. Tämän jälkeen tamma aloitti kilpauransa kummassakin lajissa harrastemuotoisesti.
Kuusivuotiaana Pisaralle teetettiin sen ensimmäinen varsa, Vilin Vonkkaus, joka myytiin vieroituksen jälkeen välittömästi muualle. Pisara jatkoi kilpahevosen arkeaan rauhalliseen tahtiin. Se ehti asua Etelä-Suomessa kahdella eri omistajalla ennen muuttoa Eireneen.
Luonne:
|
Pisaran luonne on hyvin johdettavissa sen vanhempiin, lempeään emään ja voimakasluonteiseen isään. Yleisesti tamma onkin oikein nöyrä ja tasapainoinen hevonen, mutta tämä tasapaino ei Pisaran kohdalla suinkaan tarkoita koko ajan rauhallisuutta ja tyyneyttä, niin kuin Pisaran emästä voisi sanoa. Jos jotain haluaa Pisaran luonteesta kuitenkin kertoa, voi kyllä sanoa, että tamma on ensisijaisesti kiltti. Se ei pure eikä käyttäydy muullakaan tavalla aggressiivisesti ihmisiä kohtaan ja tulee toimeen muidenkin hevosten kanssa kuten kunnon laumaeläimen tuleekin, eli ihan hyvin. Pisara on seurallinen neiti, eikä viihdy yksin ja sille täytyy olla tallissa aina seuraa. Se tykkää ihmisistä, varsinkin lapsista, ja suorastaan kerjää rapsuttelua ja kaikenlaista hellintää.
Pisaran yleisvaikutelma on siis kiltti, mutta se on kuitenkin energinen. Taluttaessa tamma tanssahtelee eteenpäin ja yrittää puskea lapojensa kanssa eteen, jollei taluttaja ole varuillaan. Pisaraa on kuitenkin helppo pitää silmällä ja se on niin kiltti, että muutamalla vähänkin vihaisemmalla sanalla saa sen kulkemaan oikein sievästi riimunnarussa, vaikka pitemmille matkoille suosittelenkin lämpimästi suitsia ja kuolaimia.
Pisara on sangen leikkisä pikkuhevonen vaikka ikää alkaa tammalla olemaan jo kunnon hevosen verran ainakin. Tamma tykkää etsiä piilotettuja herkkupaloja karsinansa purun seasta tai vaikkapa kaivella ihmisten taskuja. Toisaalta tämä on hyvä, toisaalta huono puoli. Pisaran karsinassa tulisi olla aina jokin lelu tai jotain muuta vastaavaa, johon tamma saisi tuhlattua ylimääräistä energiaansa ja innokkuuttaan. Muuten Pisara on oikea maanvaiva jos sattuu joutumaan esim. ratsastuslenkille sen kanssa.
Ulkona Pisara on aina hyvin mielissään, mutta jostain kumman syystä se on tarhassa aika passiivinen hevonen. Se seisoskelee ja laiduntaa, mutta ei ole oikein se oma leikkisä itsensä. Tamma vaatiikin hiukan leikkitilaa itselleen ja jos mahdollista, niin laidun on parempi ratkaisu Pisaran ulkoiluttamiseen. Tamma ei tule vastaan kun sitä haetaan sisään, joten jos sen hakemiseen ei ole varannut paljoa aikaa kannattaa kuitenkin laittaa tamma tarhaan. Laitumella Pisara nimittäin rakastaa hippaleikkiä, joka taas ei sen hoitajasta tai muusta ihmisestä aina olekaan niin huvittavaa kuin pikkuneiti itse luulisi!
Ulkoillessaan Pisaralla on hyvä olla myös seuraa. Pisara ei ole tammapoppoon pomopäästä, vaan astetta alempi rivikansalainen. Sen leikkisyys saattaa käydä hiukan vanhempien tammojen hermoille ja sen ylitsepalava ystävyys ja nyhjäämishalu ei sovi ihan joka hevoselle. Pisara tulee parhaiten toimeen toisen energisen tamman kanssa, joka jaksaa olla mukana Pisaran vauhdissa! Mikäli Pisaralla on laitumella kaveri, käy laitumella olo todellisesta liikunnasta! Tamma rakastaa nelistämistä ympäri maita ja mantuja mukavan toverin kanssa, eikä varmasti jätä tilaisuutta käyttämättä!
Emänä Pisara on huolehtivainen ja ehkä hiukan liiankin valpas. Se ei haluaisi aina päästää edes lähintä ihmistään varsansa lähelle, mikä saattaa tuoda mukanaan ongelmia. Pisaran varsat kasvavat kuitenkin määrätietoisiksi nuoriksi hevosiksi ja suurin osa niistä perii emänsä vauhdikkuuden. Pisara on hyvä tamma ja leikkii varsojensa kanssa paljon.
Ratsuna Pisara on nöyrä ja hyväntahtoinen. Sillä on sulavat ja mukavat liikkeet ja se tykkää työskennellä yhdessä ratsastajansa kanssa. Tamman saaminen rauhalliseksi saattaa viedä oman aikansa, sillä kuten jo mainittiin on Pisara hyvin energinen hevonen. Pisara taitaa niin koulun kuin esteet ja on suhteellisen maastovarma mitä nyt isoimpia kulkuneuvoja pelkää hiukan. Metsässä ei ole mitään hätää Pisaran selässä, tamma on oikea luonnonlapsi! Pisaraa ei ole aivan helppo saada muotoon, mutta kun sen saa muotoon ja mahdollisesi myös peräänantoon, se kulkee kuin maailman paras kouluponi ja selviää poikkeuksetta annetuista tehtävistä. Pisara on hyvin oppivainen ratsu ja sille on helppo opettaa uutta.
Kisoissa Pisara yleensä tuppaa innostumaan väenpaljoudessa ja kuumenemaan hiukan liikaa. Osaavan ratsastajan käsissä se kykenee tästä huolimatta hyvään suoritukseen ja selviytyy kunnialla haastavammastakin tehtävästä. Pisara on helppo kuljettaa, sillä tamma ei pelkää mennä traileriin ja matkustaa nätisti, joskus jopa ottaen pienet torkut matkan aikana.
|
Sukutaulu:
| i. Vetehinen |
ii. Veden Kauno |
iii. - |
iie. - |
| ie. Hilkahdus |
iei. - |
iee. - |
| e. Saran Liike |
ei. Aranan Jokke |
eii. - |
eie. - |
| ee. Saranainen |
eei. - |
eee. - |
Sukuselvitys:
|
Pisaran isä, Vetehinen, oli sukunsa menestyneimpiä oreja ratsuna. Se ehti uransa aikana kilpailla kaikkiaan useammissa kansallisissa kilpailuissa ja voittaa kaiken päälle monen monta kertaa kultaa, sekä hopeaa ja pronssia. Vetehinen tunnettiin nuoruudessaan enemmän ravipuolella, mutta orista ei koskaan tullut kunnon juoksijaa, ehkä pienen kokonsa tai ravurille hieman liian voimakkaan luonteensa takia. Kun orin omistajat huomasivat, että siitä ei tulisi ravuria se myytiin ja se sai hyvän ja rakastavan kodin ratsuna. Vetehinen oli ollut huomattavan helppo kouluttaa ratsuksi, vaikkakin sen perusluonteenpiirteistä löytyikin reippaasti persoona ja vahvaa omaa tahtoa. Sillä oli kuitenkin hyvä opettaja, jonka kanssa se sittemmin kilpaili. Vetehinen jätti myös monta hyvää jälkeläistä, joista suurin osa (14) oli oreja ja vain vähemmistö (3) tammoja. Nousuveden Pisara on yksi sen ainoista tammajälkeläisistä. Vetehinen oli väriltään liinakko ja sen päässä oli pitkä, kapea ja katkonainen piirto.
Pisaran isänisä, Veden Kauno, oli mahtava juoksija ja muihin sukunsa hevosiin verrattuna melko suurikokoinen, 154 senttimetrinen. Veden Kauno kilpaili raviuransa lisäksi menestyksekkäästi myös näyttelyissä. Orilla oli komea ja orimainen pää ja siniset silmät. Sen olemus oli elegantti ja napakka. Ori oli käytökseltään ensiluokkainen ja sopi siksi hyvin myös siitokseen. Veden Kauno on jättänyt yhteensä 36 jälkeläistä, joista 29 ovat suomenpienhevosia ja 7 suomenhevosia. Veden Kaunosta sanottiin usein, että sillä oli sekä hyvä ravihevostyyppi, että hyvät pienhevosperiyttäjän geenit, vaikkakin se itse oli kooltaan keskiluokkainen.
Pisaran isänemä, Hilkahdus, joka sai nimensä aikoinaan hauskan hilkkamaisen valkean pään merkkinsä vuoksi, toimi ikänsä siitoshevosena aivan Ruotsin ja Suomen rajamailla. Tammalta on jäänyt 8 hyvää jälkeläistä ja se on toiminut loistavana siitoshevosena niin luonteensa kuin rakenteensa puolesta. Hilkahdus menestyi urallaan lähinnä näyttelyissä, sillä sen ura keskittyi niin vahvasti siitokseen, että se ei ehtinyt kovinkaan monia ravikilpailuja kisaamaan.
Pisaran emä, Saran Liike, oli luonteeltaan lempeä ja nöyrä ratsutamma. Saran Liikkeen kilpaura keskittyi niin kouluun kuin esteisiin ja tamma oli oikea monilahjakkuus. Pisara oli sen ensimmäinen jälkeläinen, jonka jälkeen se on varsonut sitemmin kaksi kertaa. Urallaan Saran Liike on menestynyt hyvin ja jäänyt 16-vuotiaana ns. varsaeläkkeelle.
Pisaran emänisä, Aranan Jokke, on ratsusukunsa kruunaamaton kuningas. Tämä kattavan koulu-uran vääntänyt suomenpienhevosori on nähty usein kilpailemassa tasokkaissa kilpailuissa, joista se on vielä kaikenlisäksi voittanutkin monta! Aranan Jokke oli legenda jo eläessään, 54 jälkeläistä joista moni hyvin menestyneitä, enemmän kilpailuvoittoja ja ruusukkeita kuin orin suureen palkintokaappiin edes mahtui ja rakenne, josta muut vain unelmoivat. Jokke oli aikansa superhevonen, ainakin suomalaisille.
Pisaran emänemä, Saranainen, oli hauskanniminen estehevonen, joka ei liiemmin menestystä niittänyt, mutta toimi tasaisen varmana ja rauhallisena hyppääjänä nuoruudestaan vanhuuteensa asti. Viimeisen kerran Saranaisen tiedetään hypänneen metrin ja kymmenen sentin rata hyvin vetreänä 23-vuotiaana vanhuksena. Saranainen nautti hyppäämisestä ja oli mitä kuulian hevonen! Se eli hyvässä kunnossa 26-vuotiaaksi, jonka jälkeen se sairastui vakavasti ja kuoli 27-vuotiskeväällään.
|
Jälkeläiset:
Hevosella on 1 jälkeläistä, joista 0 on tammoja ja 1 oreja.
o.-Vilin Vonkkaus - isä Eron Joiku - ei tiedossa - ei tiedossa - ei tiedossa (HUOM! EVM)
o.-Eirenen Epeli-isä Sanaleikki-synt. 9.3.2008-omistaja Shaikujin/kotitalli Kotikolo
t/o.-Nimi-isä/emä-synt.-omistaja/kotitalli
t/o.-Nimi-isä/emä-synt.-omistaja/kotitalli
Kilpailut:
Näyttelyt: (sijoituksia 0)
pvm-paikka-alaisuus-luokka-sijoitus
pvm-paikka-alaisuus-luokka-sijoitus
pvm-paikka-alaisuus-luokka-sijoitus
pvm-paikka-alaisuus-luokka-sijoitus
pvm-paikka-alaisuus-luokka-sijoitus
|
Muut: (sijoituksia 0)
05.03.2008-Piipari-MEJ-50cm-0/00
15.03.2008-Viola-MEJ (Huom! MEJ CUP)-70-80cm-0/00
15.03.2008-Viola-MEJ (Huom! MEJ CUP)-80-90cm-0/00
pvm-paikka-alaisuus-luokka-sijoitus
pvm-paikka-alaisuus-luokka-sijoitus
pvm-paikka-alaisuus-luokka-sijoitus
|
Muuta:
Varusteet:
Tilaamme varusteet Equus Sportista!
Arvostelut:
iitu. :Pisarasta tuli heti mieleen sen etupainoisuus. Etupainoisuus on helposti havaittavissa. Siisti karvapeite, takaosa on pienennäköinen, verrattuna etuosaan. Myös Pisaran pää on hivenen liian iso muuhun vartaloon verrattuna. Kaula on paksu ja lyhyt. Lautaset ovat hieman terävät, pää on mukavan ilmeikäs. Hyvä sukupuoli, sekä rotuleima. Kokonaisuudessaan ihan mukavan näköinen heppa!
8½
Jjune: Nätti, mutta omaa hieman varsamaisen rakenteen. Pää on melko neliömäinen, profiili suht suora. Pyöreä turpa, lempeä ja älykäs katse, silmät voisivat kuitenkin olla isommat, pienet korvat ja pienehköt sieraimet. Kaulan ja pään kulma on hyvä, ja kaula on hyvin kiinnittynyt lapaan. Pystyt lavat. Melko lyhyt kaula, kuitenkin paksu. Säkä erottuu hieman, ahtaan näköinen etuosa, saisi olla isompi. Runko on aika sopusuhtainen ja tiivis. Selkä on aika suora, lanne hyvä, lautaset lyhyet. Muutenkin hieman puutteellisen näköinen takaosa; saisi olla lihaksikkaampi. Jalat ovat suorat, takajalat hieman tikkumaiset. Pitkät vuohiset, isot nivelet. Kaviot ilmeisen hyvässä kunnossa. Jouhet ja karva hyvässä kunnossa. Tamma on perussuokin näköinen, tosin varsamainen rakenne hieman häiritsee. Sukupuoli- ja rotuleima on hyvä.
Anna: Pisaralla on lempeä, hieman unelias ilme. Silmät ovat vähän lähellä toisiaan, muuten pää on aika hyvin muodostunut. Tamman selkä on aika pitkä, se kiinnittyy hyvin voimakkaisiin lautasiin. Häntä on pitkä ja hyvin kiinnittynyt. Lavat ovat voimakkaat ja jalat sirot. Hevosen vartalo on sopusuhtainen.
9-
Copyright
Ulkoasu & tekstit: Bearing
Ulkoasun kuvat (ellei muuta mainintaa): Christiane Slawik
|
