Yleistä
East Coast Estate, eli ECE, on trakehnereitteni talli. Kilpailen hevosilla aktiivisesti, elleivät ne ole eläkkeellä tai mammalomalla yms. Talli myös järjestää myös itse kilpailuja kuukausittain. Kisojen lisäksi ohjelmassa ovat myös valmennukset, jos innokkaita osallistujia löytyy.
Tallin omat hevoset ovat suurimmaksi osaksi tammoja. Kun tammat hiukan kasvavat ja ovat kilpailleet, teetän niille varsoja laadukkaista oreista. Tallin orit ovat siitoskäytössä, joten niitä voi kysellä varsojensa isäksi.

Talli & sen ympäristö.
Talli sijaitsee lähellä metsän rajaa, pellon puolella. Ympärille levittäytyvät pellot ovat tallin omistuksessa, samoin pala metsää. Itse talli (Pohjapiirros) on ulkopuolelta vanhan näköinen, punatiilinen. Sisällä taas kaikki on aivan eriniköistä. Talli on kunnostettu vuonna 2006. Silloin siellä vaihdettiin aivan kaikki sisäpuolelta, ulkopuoli taas jätettiin ennalleen kattoa lukuunottamatta. Tallissa on kymmenen karsinaa, joissa kaikissa on seinään kiinnitetyt ruoka- ja juomakuppi. Karsinoissa on puoliovet, jotka on kiinni tavallisilla haoilla. Yläovet ovat yleensä aina auki, vain joillakin ne suljetaan yöksi.
Tallista löytyy myös valjashuone. Valjashuoneessa on satulatelineet, joihin saa myös suitset kiinni. Valjashuoneessa on myös kuivausteline kuivattaville suojille yms, loimille se on liian pieni. Löytyy huoneesta myös neljä vihreää arkkua. Arkkujen sivuissa on pieni lappu, jossa lukee mitä mikäkin sisältä. Yhdessä on satulahuopia, toisessa vilttejä. Ovea lähimpänä olevassa arkussa ovat lääketarpeet, siksi sen kyljessä on valkoinen tarra, jossa komeilee punainen risti.
Valjashuonetta vastapäätä on taukotila, josta löytyy niin juoma- kuin välipala-automaattikin. Siellä hoitajat yms. voivat viettää aikaansa.
Tallissa, käytävän perällä, on rehuvarasto. Sieltä löytyy kaikki hevosten ruoat. Varastossa on hiukan heinääkin, mutta tallin vintillä on oikea heinävarasto, josta tiputetaan heinää talliin päivittäin.

Ratsastaminen on helppoa tallin omalla kentällä. Kenttä on suurikokoinen, sen saa jaettua puoliksi jos ratsastajia sattuu olemaan kaksi samaan aikaan. Aitoihin on myös selvästi merkattu oikean louluratsastuskentän mitat, jos haluaa harjoitella kouluratsastusrataa hevosensa kanssa. Kentän pohja käännetään aina tarpeen tullen, vaikka päivittäin.
On kentän vieressä estekatoskin, sieltä löytyy kevyitä, mutta kestäviä muovipuomeja. Niihin saa ujutettua "raitoja", eli hevonen tottuu erikoisempiinkin väreihin. Jos kuitenkin haluaa kunnolla hyppäämään, kannattaa suunnata maneesille. Maneesi sijaitsee n. kymmenen minuutin kävelymatkan päässä tallilta. Oikeastaan maneesi kuuluu Kt Leinikille, mutta koska se on saman omistajan talli, voi jokainen ECE:ssä asuva hevonen käydä myös siellä. Maneesissa onkin sitten vaikka mitä. Sieltä löytyy kunnon estekalusto lukuisine erikoisesteineen ja suuri määrä puomeja. Maneesi on suuri, sinne mahtuu 40x60 kouluratsastuskenttä ja vielä suuri lämmittelyaluekin.

Tallilla on kilometrejä omia maastoja. Polkuja kulkee vaihtelevassa metsässä ja peltojen laitamilla. Metsässä on pieniä polkuja ja leveämpi hiekkatie. Hiekkatiellä on pitkä suora, joka on kuin luotu laukkaamiseen. Poluilla taas hevoset voivat kiipeillä jyrkkiä mäkiä ja liikkua turvallisesti pehmeällä alustalla. Löytyy tallilta myös pieni maastoesteratakin. Esteet eivät ole kovin korkeita, mutta onpa yhdelle polulle tehty pari isompaakin estettä. Niistä on kuitenkin näkyvät varoitusmerkit, eli ei ole vaaraa nähdä edessään yhtäkkiä massiivista tukkipinoa pienen ponin kanssa.
Yhtä tallin omista pelloista voi käyttää syksyllä ja talvella myös ratsastamiseen. Pelto onkin oiva paikka ylläpitää hevosen lihaskuntoa, kun lunta on monta kymmentä senttiä.

Historia
Tallin ja sen ympäristön historiaa tiedän vain 1950-luvun alusta lähtien. Silloin sen osti eräs jo hiukan vanhempi mies, joka rakennutti hienon asuinrakennuksen viereen tallin. Pian tallissa seisoi 10 hienoa oria, jotka jokainen kyläläinen varmasti tunsi: Ne laukkasivat oman arvonsa tuntevasti kylän raitilla aina kun joku tilalta saapui kylälle. Kylässä on varmasti vieläkin monta hevosta, joiden suvusta löytyy joku näistä hienoista oreista.
Asuinrakennus kuitenkin tuhoitui 1980-luvun lopulla rajussa tulipalossa. Talli ja muut rakennukset kuitenkin selvisivät vain pienin vaurioin. Mies perheineen kuitenkin myi tilan ja he muuttivat hevosineen kauas pois. Seuraavat 15 vuotta vietettiinkin tilalla rauhaisasti, sillä siellä käytiin vain harvoin tarkistamassa paikkoja. Kuitenkin vuonna 2004 löysin unelmapaikkani lehti-ilmoituksen perusteella. Asuinrakennus valmistui 2006, samoihin aikoihin tallin remontin kanssa. Siitä asti kaikki onkin teille aika tuttua: Hevosia on tullut lisää ja pääni on yhä ideoita täynnä.
Itse East Coast Estate on vuoden 2007 alussa perustettu virtuaalitalli trakehnereilleni. Idea East Coastiin syntyi siitä, kun halusin tallin laadukkaille trakehnereilleni, joilla kilpailen aktiivisesti ja hankin varsoja yms. Toisessa tallissani kun oli aika sekalainen seurakunta suvuttomista mestariarabeista trakehnereihini. Talli valmistui pikku hiljaa, puutteita löytyy vieläkin.
Tallin hevoskanta ei kovin tiuhaan vaihdu, mutta näin alkutaipaleella uusia tuttavuuksia on tullut tasaisesti. Kasvatteja yritän myydä hyviin koteihin, tavoitteena olisi saada kasvatajjanimi VRL:n rekisteriin.
Nyt vain jatkamme kohti suuria voittoja ja karvaita pettymyksiä.

Hosted by FreeWebs