VH-27358
Masi on kunnollinen poika. Jos sillä on ihminen puikoissa tai riimunnarun päässä se ei yritäkkään mennä tammojen luo. Ainoastaan pienet hörähdykset kielivat että tammoja on näköpiirissä. Ratsastettaessa Kuuliainen hevonen joka tottelee ratsastajaa aika kiltisti. Se ei kuitenkaan ole aloittelian ratsu sillä se tykkää purra välillä kiinni kuolaimeen ja lähteä täyttä etenpäin. Se ei myöskään ole kovinkaan kärsivällinen joka on huono kouluradoilla ja siihen valmentauduttaessa. Siksi sille onkin mieluisinta esteet. Se ei kuitenkaan ole niissä hirveän hyvä sillä se on kärsimätön arvioimaan etäisyyksiä ja korkeuksia. Jos ratsastaja on kärsivällinen ja jaksava saa se Masista oikein kunnon koulu- ja esteratsun. Juoksutettaessa Sitä on erittäin helppo juoksuttaa sillä se on koulutettu ääniavuille varsasta asti. Se ei kyseen alaista käskyjä vaan tottelee. Masi saattaa silloin tällöin innostua ja silloin on juoksuttajalla kovat paikat. Irtona käyttäytyy niin asiallisesti kuin ylipäätään irtona juokseva hevonen voi. Hoidettaessa Helppo käsitellä aloittelijankin mutta sen ainut pahe on kokeilla hoitajaa. Saattaa näytellä hampaita ja potkia seiniä sekä tuuppia. Mutta jos näytät olevasi pomo pääset pian sen kanssa mutkattomaan yhdessä eloon. Isona hevosena se on myös huomannut että varpaille astuminen ei ole kivaa ja käyttää sitä tehokkaana apuna hävittämään kirkuvat pikku ipanat hänen karsinastaan. Eläinlääkärillä Masi osaa kaikkien onneksi käyttäytyä hyvin eläinlääkärin käsittelyssä. Rokotusta Masi ei juurikaan huomaa ja matolääke menee hujauksessa alas. Taivutuskokeessa Masi tosin ei oikein tahtonut ymmärtää miksi sitä jalkaa niin piti vääntää, ja alkoi syömään lääkärisedän hiuspehkoa. Muuten asioinnit eläinlääkärin kanssa ovat sujuneet hienosti. Kengittäessä Masi nostaa jalkansa kyllä hienosti mutta heti kun tuntee että jalasta on tukeva ote se laskee painoa sen varaan. Masilla on myöskin paha tapa lähteä "kaatumaan" vastakkaiselle puolelle jos kengitys kestää liian kauan hänen mielestään.
© Sofia
--------------------

| Johan 1368 EVM | Acko EVM | Orent 1229 EVM |
| Temje 1342 EVM | ||
| Lianna EVM | Mou v.d Trikje EVM | |
| Hellen B EVM | ||
| Danielle van de Hollen EVM | Erik 1594 EVM | Jelo v.d Petters EVM |
| Lieke EVM | ||
| Tessa C.K. EVM | Trikke C.K. EVM | |
| Isabell 1672 EVM |
Johan 1386 on 169cm korkea musta jo pelkästään ulkonäöllään katsojan lumoava ori. Sen koko olemus säiteilee ylpeyttä ja lempeä luonne vahvistaa koko pakkauksen. Melkein voisi sanoa jo että täydellinen hevonen, ratsastettaessa se ei tosin ole mikään helpoin vaikka liikkeet kielivätkin jotain aivan muuta.
Acko on lavasäteilyllään lumoava ori. Orilla on korkeutta 165cm ja värinä tietenkin musta. Luonteeltaan kuuliainen, rehellinen ja ihmisrakas. Hienoliikkeinen ja mukava ratsastettava.
Orent 1229 ei ehkä ole mikään kummoisen näköinen ja korkeuttakin löytyy jälkeläisiin verrattuna vähän, 160cm. Luonteeltaan se on sen sijaan oikea kultakimpale sillä se osaa käyttäytyä aina yhtä arvokkaasti ja tulee toimeen useimpien hevosten kanssa. Ratsastettavuudeltaan ori on helppo ja sillä on hienot, korkeat liikkeet.
Temje 1342 oli mukava ja todella lumoavan kaunis olento, nykyään ikäväksemme jo edesmennyt. Tamma oli 165cm korkea ja väriltään musta, otsasta tosin löytyi pienen pieni tähti. Pitkä harja ja korkeat liikkeet näyttivät todella hienoilta.
Lianna on nykyään eläkepäiviään viettelevä 166cm korkea musta tamma. Se on luonteeltaan huolehtivainen ja rauhallinen, siksipä se tulee toimeen hyvin lasten kanssa jotka sitä nykyään enimmäkseen hoitelevat. Kaiken kruunaa se että tamma on barokkityylinen eli vanhemman linjan friisiläishevonen.
Mou v.d Trikje on nykyään jo edesmennyt entinen kisakenttiä niittänyt ruusukehai. Jalostuksessa se tosin on hieman harvinaisempi näky ja jälkeläisiä löytyy vain 20 kappaletta. Luonteeltaan ori ei ehkä ollut mikään mukavin, minkä vuoksi sitä ei jalostuksessa suosittukkaan. Ratsastettavuudeltaan se oli mitä kevein kädellä ja herkkä pohkeelle, ja sen askeleet olivat matkaavoittavat ja korkeat. Ori edusti vanhan linjan friisiläistä eli se oli barokkityylinen.
Hellen B on vain 2 jälkeläistä jälkeensä jättänyt, nuorena kuollut tamma. Tamma oli mukava ja helppo ratsastettava. Säikkyys tosin oli tamman heikko kohta ja usein hyvä kisasuoritus meni pilalle jonkun ilkeän ökkimönkiäisen vuoksi. Tamma edusti vanhan linjan friisiläistä eli se oli barokkityylinen.
Jälkeläiset