Akia totteli alkujaan nimeä Miki, mutta koska olen kaiken oudon ystävä, muuttui tämä Akiaksi, hieman oudommaksi nimeksi. Nimi on kuitenkin hyvin osuva, sillä suomennettuna se tarkoittaa ensimmäisenä syntynyttä, ja Akia on pentu Aavikkorannan ensimmäisestä pentueesta. Uros oli itselleni suuri ilo saapuessaan, sillä toiveissa oli jo mukavan aikaa ollut mustavalkoinen basenji. Harrastusten kanssa Akia ei ole niin nuuka, mutta toimii melko hyvin tilanteessa kuin tilanteessa pitämättä silti liikaa mistään. Vinttikoirien juoksukilvat taitavat olla nuorukaisen mieleen kaikista eniten.
Akia on rohkea ja itsenäinen, jolla on vahva itseluottamus. Se ei aina tajua omaa kokoaan esimerkiksi afgaaninvinttikoiria vastaan, vaan uhittelee toisinaan pyrkiessään vahvaan asemaan laumassa. Toisaalta uroksesta löytyy myös se "nallepuoli", sillä se on kuin sulaa vahaa lasten kanssa. Se nauttii suuresti lasten naurusta, jonka lisäksi ymmärtää ottaa rauhallisesti heidän kanssaan. Hyvä että edes toinen meistä, itse en lapsista pidä..
Akia tulee loppujen lopuksi yllättävän hyvin toimeen toisten urosten kanssa, mutta on valmiina myös rähinöimään jos toinen koira vähänkään sitä kutsuu. Nartuillekkaan se ei esittele kilttiä miestä pienenkään haasteen saadessaan. Mutta kuten lapsien kanssa, tulee Akia toimeen erittäin hyvin myös pentujen kanssa ja sietää niiden pelleilyjä hyvin. Pojankloppi tulee hyvin toimeen myös toisten eläinten kanssa