On yö. Vain kuu valvoo taivaalla ja tuijottaa sinua sieltä muu kaikki ympärilläsi on pelkkää haavekuvaa. Lumihanki kimmeltää kuun loistetta ja yön tummuutta vastaan ja se yrittää repiä sinua nietoksiinsa mutta jaksat vastustaa sitä tarpomalla urheasti läpi paksuimpienkin lumikerrostenkin. Pian saavut pieneen pihaan, jonka tunnistat talliksi vaikka yö yrittääkin kätkeä sen pimeyteensä. Katsot maahan ja näet pieniä jalan jälkiä, kuin tontun jälkiä. Heristät korviasi kun kuulet kulkusten helinää ja siristät silmiäsi kun näet hahmon ovella ja lyhdyn valo valaisee sinut.
Untuvikon talli on pieni maalaistalli suoraan revittynä upeista maalaismaisemista. Untuvikko ei ole mikään suuri kilpatalli eikä mikään tunnettu ratsastuskoulu vaan talli on pieni, kotoisa ja aivan tuntematon varmasti suurelle osalle ihmisistä. Talli sai alkunsa vuonna 2004 mutta piti parin vuoden taukoa vuodesta 2006 lopusta vuoteen 2008, jolloin nostin tallin uudestaan pystyyn.
Talli rakennus itse on vanha ja punainen ja ehkä jopa hieman vaatimattoman näköinen. Voit hyvin vain kuvitella kuinka pitkä historia tallilla on takanaan kun katsot sen rönsistynyttä kattoa, kuluneita tarhojen aitojen pieliä, tallin kulunutta maalia. Ehkei se ulkonäkö kuitenkaan ole se kaikista tärkein nimittäin tallin sisällä asustaa miltein kultaisin tallihenki mitä voi olla. Ihan kuin kaikki tallilaiset olisivat samaa perhettä ja henki on mitä lämpimin. Sisältä talli on kotoisan oloinen, 10 karsinapaikan pientalli. Karsinat ovat tilavia ja lisäksi tallista löytyy hoitajien huone, varustehuone, kuivaushuone ja pieni talli wc. Jopa pesuboxin olemme saaneet hankittua mutta tietysti pitkän harkinnan jälkeen. Meillä kun ei hirveästi ole ylimääräistä tilaa tallissa.
Tarhoja meillä on yhteensä viisi kappaletta ja niiden lisäksi meillä on kolme tilavaa laidunta, joissa hevoset saavatkin viettää ansaittua kesälomaansa. Myöskään liika kuumuus ei pääse varmasti yllättämään suurten varjostavien puiden, katosten ja järven ansioista. Juuri niin, suurin laitumemme on pystytetty järven rantaan niin, että hevoset pääsevät poskuttelemaan järveen kuuman yllättäessä.
Tallin edessä on vanha, kulunut aitainen kenttä. Maneesia ei tallilla ole mutta naapurin Pekan traktori hoitaa kentän hyvin priimakuntoon paukkuvimmallakin pakkasella ja saa siitä muokattua hyvin käyttökelpoisen liukkaallakin säällä.
Maastot Untuvikolla on mitä parhaimmat ja varsinkin talviaikaan on mitä nautinnollisimpaa ratsastaa kunnon kuutamoratsastus lumihiutaleiden tanssiessa ympärillä, suurten kinosten loisteessa ja kun vain kuu valvoo taivaalla. Kesällä maastoissa on paljon hirvikärpäsiä ratsastajien tuskaksi mutta hauskuuden takaa Untuvikon oma ranta missä myös hoitajat voivat hyvin käydä pulahtamassa. Rannassa on myös vanha saunarakennus, joka on erityisesti talvella suositussa käytössä.
Tallin henkilökunta ylläolevissa kuvissa ja tässä pientä kerrontaa heistä vasemmalta oikealle:
Daimon: Hei olen Daimon! Oikea nimeni ei kuitenkaan ole Daimon vaan se on Sinna(Tuttujen ja tallilaisten kesken kuitenkin yleensä Daimon). Olen 34-vuotias tallin omistaja, yhden lapsen äiti. Minut tunnistaa tallilla vaaleista hiuksista, pirteästä asenteesta ja rennoista vaatteista. Minua on oikeastaan välillä vaikea ottaa vakavasti ja itselläni on kanssa vakavana oleminen todella vaikeaa ja harva se päivä minua näkee vihaisena. Hevospuolella olen hyörinyt ihan taaperoiästä asti ja omaa talliakin olen pyörittänyt jo kymmenisen vuotta.
Ville: Hei olen Ville, Daimonin 16-vuotias poika. Olen ollut hevosten kanssa tekemisissä koko ikäni ja melkeinpä joka päivä minua näkeekin pyörimässä tallilla, ratsastamassa ja muuten vain hoitelemassa hevosia. Jotkut sanovat hyvännäköiseksi ja se selittääkin välillä ympärilläni pyörivät tallitytöt. Luonteeltani olen ystävällinen ja pukeudun mahdollisimman rennon vermein tallille.
Heidi: Olen 30-vuotias tallimestari ja pyörin tallilla melkeinpä joka päivä. Toimin myös tallin omana eläinlääkärinä ja ei ole mikään harvinaisuuskaan jos minua näkee ratsastamassa tallin hevosilla. Olen hieman tarkka hevosasioissa ja saatan pienistä asioista nostaa aika suuren hälyn joissain tilanteissa. Kuitenkin kun minut oppii tuntemaan paremmin niin osaan minä mukavakin olla.
