|
Eedistä huomaa, että sen suvusta löytyy paljon täysiverihevosen verta. Se ei ole kamalan korkea, mutta sitäkin ketterämpi ja nopeampi liikkeissään. Se osaa olla siivosti tiettyyn rajaan asti, mutta lopputuloksena on usein kahdella jalalla seisova ja temppuileva oripoika. Eedillä on suuri esiintymisvietti, ja sen on pakko pörhistelä itseään muille hevosille. Se myös pitää itseään tallin kuninkaana, ja jos ilmestyt talliin ilman että tervehdit Eediä, se aloittaa kamalan hirnumispotkimisruiehumis-kohtauksen. Kahdestaan Eedin kanssa on kylläkin mukava olla, ja se antaa laittaa kuntoon, harjata, kengittää ja lastata kiltisti. Paitsi tietenkin jos lähettyvillä on tamma, jolloin sen pitää esittää kovaa poikaa, eli riuhtoa jalkaa kengittäjän kädestä tai hyppiä trampilla pystyyn. Karkuun se ei ihme kyllä lähde, eikä se sitä yritäkkään, vähän vain jalkoja pitää heilutella.
Kuten muistatkin, Eedi on ketterä ja nopea hevonen. Eedi on myös herkkä ratsastaa. Se on samanlainen kuin isänsä Edward Von Radon, herkkyys on hyvä mutta helposti menee asiat sekaisin, varsinkin jos ratsastajalla ei ole selkeää päämäärää, ja ongelmia tasapainon ja apujen kanssa. Kerran Eedsi teki suoralla sivulla kymmenen laukanvaihtoa ratsastajan kummastellessa. Syy oli ratsastajan paino, joka heittelehti puolelta toiselle. Se ei ollut edes näkyvää, mutta kyllä Eedi sen tunsi ja totteli luultua käskyä. Jos sinulla on hyvä suhde Eediin, se toimii kuten useimmatkin tammat --eli pelastaa sinut pinteestä. Jos se huoma estettä lähestyttäessä että asiasi ei ole aivan kohdallaan, yrittää Eedi hoitaa homman viimeiseen asti. Osaamista ja intoa Eediltä löytyy, joten sen kanssa on todella mukava tehdä työtä. Se on ratsastuksellisesti upea junnuhevonen, koska se opettaa niin paljon ratsastajaa. Mutta muu käytös ratsastuskentän ulkopuolella saattaa olla hieman rajua. |
