|
Dellen Lil’Player
![]() ![]()
(c) ?
Nimi: Dellen Lil’Player
Lempinimi: Lepu, Poju
Sukupuoli: Ori
Rotu: Shetlanninponi
Syntynyt: 10.7.2004 (ikääntyy VAIn mukaan)
Väri: -
Hoitaja: -
Hoitoviekku: -
Rekisterinumero: VH-7411
Kasvattaja: Delle
LUONNE:
Yleisesti:
Lepu on ihmisrakas, ja aivan peruskiltti, mutta omaa päätä löytyy tarvittaessa paljonkin. Lepu on lahjakas esteillä, ja parhaimmillaan hyppää rataesteillä 60 cm. Lahjakkuutta ja tiettyä tahtoa löytyy paljon.
Hoidettaessa:
Lepu omaa rauhallisen, ja miellyttämishaluisen päänsä, mutta kun tekee jotain epämiellyttävää sille, saattaa jalka heilahtaa päin seinää. Kovat harjat ovat Lepulle nautinnollinen asia, ja silloin se luopuu jääräpäisestä tahdostaan, ja nojailee karsinan seinään alahuuli lörpöttäen rentona. Jalkojen harjauksesta Lepu ei välitä yhtään, mutta ei myös pidäkään siitä. Lepu tuntee pehmeitä harjoja kohtaan syvää inhoa, mutta pienen harjauksen jälkeen se kyllästyy.
Kavioiden putsaus on Lepu helppoa, eikä sillä ole pakkomielteitä tempaista kavioita pois ihmisen käsistä, vaan antaa sen hoitaa rauhallisena työnsä loppuun. Yleensä Lepu on aina reippaasti antamassa kavioitaan ihmiselle, eikä temppuile kun nostaa kaviota ylös.
Satulan nähdessään Lepu työntää vatsaansa jo valmiiksi pullistelevaan tapaansa. Satulan tuntiessa selässään Lepu odottaa vain ja huokailee, eikä välitä purra tai potkia. Kun se tuntee satulavyön vatsansa ympärillä, se puree ilmaa, ja työntää koko voimallaan vatsaa paljon maahan päin. Tempoa saa tiukasti, jos haluaa vyön edes ensimmäiselle reiälle.
Suitsista Lepu ei välitä, kuolaimet ovat silti senkin edestä sille aika kova juttu. Kun yrittää laittaa kuolaimia sen suuhun, se lukitsee hampaansa yksin, ja narskuttelee hampaitaan. Jos silloin Lepu osaisi nauraa, se nauttisi vatsan täydeltä jonkun kiusaamisesta. Raivoisa ja päättäväinen ilme kuitenkin saa jopa Lepun luovuttamaan, ja avaamaan 'hammaslukkonsa'
Ratsastettaessa:
Lepu on yhteistyöhaluinen, rohkea ja reipas. Se kuitenkin tarvitsee päättäviäisen ja rohkean ratsastajan, mitä itsekin on, sillä hurjat tempaukset ja nopeat ryöstäytymiset saavat Lepuun vain lisää puhtia. Yleensä raippa ehkäisee paljon noita tilanteita, mutta raivokkaasti ratsastajan on silti tehtävä töitä.
Hyvin lämmiteltynä Lepu asennoituu mielellään ratsastajan alle, ja kuuntelee paljon herkemmin ratsastajaa. Se taipuu hyvin kaikenlaisille makkaroille, ja esittää osamaat liikkeensä ehkä hieman liiankin 'eteenpäin pyrkivästi', ja vauhtia voi kerääntyä melkoisesti, ellei pidätteet käy hommiin. Lepun kuitenkin saa hermostumaan ristiriitaiset avut, ja kovat pidätteet, joten vauhtia on kaikista parhaiten hallittava volteilla ja pienillä pidätteillä.
Esteillä Lepu näyttää sisäisen tahtonsa ja sisunsa. Ennen estettä se ponnistaa pienillä jaloillaan, jättäen jälkeensä vain sankan hiekkapilven ja esteen ja itsensä väliin paljon tilaa. Lepu kieltää tuskin koskaan, ja se hyppää esteet reippaasti ja sulavasti yli.
Maastossa Lepu kävelee aina reippaasti, matkaa voittavin askelein, välittämättä onko toista hevosta vierellä, takana tai matkassa edes mukana. Lepun mieleen ovat pitkät laukkapätkät, pehmeällä hiekkaperäisellä pohjalla. Joskus vauhti kiihtyy aika kovasti, ja pidätteet saattavat mennä aivan kuuroille korville. Joskus on vain kiidettävä, ja nautittava. Yleensä Lepu rauhoittuu puolimatkassa, kun se väsyy, ja kun maasto alkaa käydä vaativammaksi. Lepulle vaativat maastot ovat epämiellyttäviä, eikä se mene sellaisiin mielellään.
Sukutaulu:
KISAKALENTERI
ASTUTUSKALENTERI
ARVOSTELUT
ei arvosteltu...
KUVAGALLERIA
![]() ![]() ![]() ![]()
|