©Jenny K
Klikkaa kuviani niin saat ne isommaksi

Hieno nimeni on Kielometsän Mieleen Tatuoitu
Minua kutsutaan Tatuksi
Ikää minulla on 0 v
Ja olen siis syntynyt 30.09.2006
Ikäännyn 1 viikko = 1 vuosi kaksi vuotiaaksi asti, sitten ikäännyn normaalisti (vuosi on vuosi)   
Rodultani olen komea saksanpaimenkoira
Sukupuoleltani olen komea uros
Säkä korkeuteni on 67cm
Väriltäni olen ruskea mustin merkein (musta & parkki)
Rekisterinumeroni on VTR-000 (ei rekisteröity)
Kuulun FCI 1 roturyhmään

Minun kasvattajani on Kielometsä
Ja minut omistaa Rosa, Blanco Rosa
Ja minua kisaa ja hoitaa kaipaan kisaajaa ja hoitajaa
Minua käytetään näyttelyissä (Saksanpaimenkoira AVO), agilityssä (MAXI I), tokossa (ALO), paimennuksessa (perusrata), vepessä (sove), maastoesteissä (maxi alo) ja pk. lajeissa

Omistajani kertoo minusta Tatu on kiltti ja rakastettava koira, hieman arkuuttakin löytyy, mutta ei paljon. Tatu tulee hyvin toimeen niin narttujen kuin urosten, kissojen kuin hevostenkin kanssa. Kömpelyytensä vuoksi siitä ei välttämättä mitään agilityvaliota tule, mutta esimerkiksi tottis-ura voi hyvinkin häämöttää hamassa tulevaisuudessa. Tatu pitää ihmisistä, ja ei siksi sovikaan vahtikoiraksi taloon tai tallille. Tatu pitää harjaamisesta, ja istuukin varsin nätisti paikallaan. Joskus on niin mukavaa, että on kellahdettava selälleenkin! Peseminenkin onnistuu hienosti, sillä Tatu ei pelkää lainkaan vettä, ja suorastaan rakastaa kastumista, tapahtui se sitten ulkona sadesäällä tai kylpyammeessa suihkun kautta. Tatulla on kuitenkin herkkä iho, joten ainoastaan miedot shampoot käyttöön. Kynsienleikkuu ei sujukaan yhtä helposti. Heti leikkurit nähdessään poika ryntää suorinta tietä mitään miettimättä sohvan taakse, ja pysyykin siellä niin pitkään kuin on tarvis. Sitä saa sitten maanitella kiitettävän ajan, mutta jos ovelasti vain nappaa saksalaispojan syliinsä ja aloittaa määrätietoisesti leikkaamisen, ei Tatu sano siihen mitään. Kynsienleikkuun jälkeen on kasvattajakennelissä ollut tapana antaa aina jotain todella hyvää palkkaa, esimerkiksi lakun palanen tai muuta superhyvää. Tatun hampaita ei tarvitse harjalla pestä, jos antaa sille tarpeeksi usein pureskeltavaksi ns. "hammasharjakeksejä" tai vastaavanlaisia puruluita. Tatulla voi kestää pitkäänkin hahmottaa kotipihan rajat, ja siksi sitä ei saakaan pitää vapaana kuin valvonnassa. Kuitenkin jos poika lähtee löytöretkeilemään muualle, riittää, että käskee takaisin, niin jo vipattaa sama häntä jälleen pihapiirissä. Hevoset ja muut eläimet kuten kissat Tatu jättää suosiolla rauhaan, vaikka tarhaan tai ratsastuskentälle lähtö kiinnostaisikin kovasti. Jos hevosta esimerkiksi kengitetään, kannattaa Tatu siksi aikaa laittaa vaikka karsinaan odottamaan, sillä pojalla on tapana välillä olla vähän siellä täällä työn tiellä. Lenkillä Tatu pidetään aina kytkettynä, mutta rauhallisissa metsissä voi valvonnan alaisena pitää irtikin. Kuitenkin vaarana on, että Tatu huomaa jotakin ylikiinnostavaa, kuten oravan tai jäniksen, ja lähtee helposti perään. Yleisillä teillä remmissä kulkiessa Tatu käyttäytyy kohtalaisen nätisti, ja kuono on yleensä kiinni maassa erinäisten hajujen vuoksi. Muut koirat se pystyy ohittamaan kiltisti, mutta kuitenkin erittäin ystävällinen ja iloinen Tatu haluaa useimmiten tekemään tuttavuutta kaikkien kanssa, oli kyseessä uros tai narttu. Yhteenottoja ei ainakaan Tatun takia satu koskaan, sillä jos joku korkea-arvoisempi koira tulee vastaan, on Tatulla heti häntä koipien välissä ja ilme alistunut. Näin Tatu ilmoittaa olevansa kiltti ja helppo alistaa. Kuten sanottu, Tatu on hieman kömpelönlainen, eli ei niin paras agilityyn. Pelkästä suorittamisen ilosta voi toki harrastaa ihan huvikseen, mutta kisoihin ei tästä pojasta ole, vaikkakin Tatu kyllä osaa kuunnella erittäin kuuliaisesti ohjeita, ja ohjaaja saa aina hyvän kontaktin Tatuun, ja yhteistyö on saumatonta. Tatu itse pitää agilitysta, ja jos vain jaksamusta riittää, saa mielellään huvin vuoksi treenatakin välillä esteitä. Tatu kuuntelee ohjeita täydellisesti ja suorittaa parhaansa mukaan. Joskus kuitenkin käy niin, että harjoituksissa sujuu älyttömän hyvin, ja sen jälkeen ollaan valmiita valloittamaan maailma, mutta heti kisojen jälkeen tullaan kotiin nöyrinä ja pettyneinä. Mistä johtuu? Useimmiten ohjaajasta, joka kauhuissaan hermoili kisoja nuoren saksanpaimenuroksen kanssa, ja vaikutti omilla töppäilyillään kuin myös mielialallaan Tatun suoritukseen. Ei sillä, etteikö Tatukin hermoilisi koirajoukossa ja ihmishälinässä, mutta tämä poika on erittäin altis vaikutteille, ja huomaa pienimmänkin hermostuksen häivähdyksen ohjaajasta. Jos tunnelma on kireä, saa huomata, että tulos ei ole parasta luokkaa. Kun taas muistaa kehua ja pitää yllä Tatun kilpailumieltä, voi jopa löytää itsensä Tatun kanssa ykköspaikalta. Tatusta ei ole näyttelykoiraksi, koska muiden koirien ja ihmisten aiheuttama hälinä saa hännän alta aikayksikön koipien väliin, ja joskus jopa hätäpissat lattialle. Arkana Tatu ei koskaan purisi tai satuttaisi ketään puolustukseksi, poika ainoastaan tärisee ja alistuu huomattavasti. Se ei ole tuloksen eikä tietenkään Tatun itsensä kannalta hyvä juttu, joten näyttelyt voi suosiolla laittaa sivuun. Jos Tatu tuosta rohkenee ja innostusta löytyy voi olla että käymme näyttelyissä. Tatu ottaa vieraat avosylin vastaan, eikä oikeastaan jätä hetkeen edes rauhaan. Koko ajan pitäisi olla rapsuttamassa tai muuten hellimässä. Kieltää Tatua ei kuitenkaan saa, sillä se luultavasti vain saisi sen luulemaan, että tuntemattomissa ystävissä on jotain pahaa. Lapsia kohtaan Tatu on erittäin suojelevainen, ja kesäisin ei poikaa saa päästääkään uimarantojen lähelle, sillä Tatu olisi sekunnin sadasosassa järvessä pelastamassa jokaikistä lasta. Muille koirille Tatu on heti alistuvainen, ja kun arvojärjestys on selvitetty, alkaa hurja leikki. Joskus Tatu saattaa saada selkäänsä muilta koirilta, sillä jatkuvasti ympärillä hyörivä pikku pelle on välillä todella ärsyttävää.

Minun tavarani ja rahani ovat näyttelyhihna, fleksi (8 m), panta